Kantri

Lieson kylän naiskolmikko kuuli toisen kylän soppatykistä ja siinä paikassa syntyi ajatus: "Meidänkin pitää sellainen saada!"

Isojen linjojen padassa on syntynyt rokan lisäksi sahtia ja piimäjuustoa.
Jaana Kankaanpää
Hernekeitto valmiina ja kohti tarjoilupaikkaa. Kenttäkeittimen ympärillä vasemmalta Kaija Mattila, Anneli Mökkälä ja Leena Suojala.

Kun Lammin Lieson kylän soppatykki – viralliselta nimeltään kenttäkeitin – pannaan porisemaan, tarjoiltavaa ei olla tekemässä pienelle joukolle. "Ei edes 50 hengelle vaan vähintään sadalle", arvioi yksi sen kolmesta omistajasta, lypsykarjatilallinen Anneli Mökkälä.

Mökkälän sekä hänen yhtiökumppaniensa Kaija Mattilan ja Leena Suojalan tykkitouhu sai alkunsa viime syksynä bussimatkalla kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Lieson Maa- ja kotitalousnaiset järjestää kyläläisille vuosittain loppukesästä juhlan, elopilot (täkäläisittäin D lausutaan L:nä), ja siitä saaduilla tuotoilla tehdään matka.

Viime syksyn matkalla Berliiniin oli mukana "Jokioisten vahvistus" eli Jokioisten MKN-yhdistyksen jäsen. "Hän kertoi, että heillä on käytössään soppatykki", Suojala kertoo.

"Siitä me heti innostuttiin, että meidänkin pitää sellainen saada!"

Yksi matkalaisista tiesi tutun viljelijän, jolla tykki olisi. Viljelijälle soitettiin "heti siitä paikasta", mutta puhelu ei tuottanut tulosta: tämä ei ollut halukas luopumaan omastaan.

"Sitten aloimme selailla Tori.fi:stä. Sieltä löytyi 'Ykä Kaavilta', jolla oli tykki myynnissä", Mökkölä kertaa.

Ykän kanssa ryhdyttiin käymään kauppaa. Matkalaiset päättivät pohjustaa asian niin, että päätös tykin hankkimisesta tehtäisiin heti seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Kokous pohti kuitenkin niin perusteellisesti hankinnan plussia ja miinuksia, että kolmikko päätti tarttua toimeen itse – ettei hyvä tykki menisi sivu suun.

Nyt tykin ympärille on perustettu kolmen naisen osakeyhtiö, jolla on kolme osaketta ja mainio perustamispäivä: helmikuun toinen päivä eli 02022020.

Tykki on juuri sen kokoinen ja painoinen, että kolme riuskaotteista naista saa sen työnnettyä Suojalan autokatoksesta ulos ja kiinnitettyä auton vetokoukkuun.

Tukevasta metalliaisastaan huolimatta Lieson kenttäkeitintä ei ole alun perin tehty autovetoiseksi. Kun tarkemmin katsoo, huomaa kärryn etuosassa olevan laatikon olevan aivan selvä ohjastajan istuin.

"Tämä on alkuperäinen Teuvan keittimen valmistama hevosvetoinen kenttäkeitin, vuosimallia -29", Suojala kertoo.

Jonkin verran tykkiä on vuosien varrella varusteltu ja viritelty: Renkaat on vaihdettu alkuperäisistä metallipyöristä nykyliikenteeseen paremmin sopiviksi kumipyöriksi. Niiden ylle on asennettu kulmikkaat lokasuojat, jotka toimivat kätevänä laskualustana ruokaa valmistettaessa ja tarjoiltaessa, Mattila havainnollistaa.

Varsinaisen padan sivussa on terässäiliöt, joissa kuumenee vettä niin kuumiin juomiin kuin tiskaamiseenkin.

Muutenkin laite on "kerta kaikkiaan mainion kätevää suunnittelua", kuten Suojala asian ilmaisee.

"Ei mitään turhaa. Kaikki osat on mietitty niin, että ne palvelevat käyttöä."

Käyttöön tykki on myös hankittu. Heti tuoreeltaan hankinnan jälkeen sillä keitettiin hernekeittoa juhlaan, jossa vihittiin käyttöön kylän halkovan tien uusi asfaltti.

Vaikka kolmikko on ehtinyt omistaa soppatykin vasta puolisen vuotta, sillä on ehditty valmistaa hernekeiton lisäksi sahtia ja piimäjuustoa.

Tykillä tehty piimäjuusto olikin todellista lähiruokaa, sillä sen valmistukseen käytettiin 75 litraa maitoa suoraan Mökkälän omasta navetasta. Lisäksi valmistukseen tarvittiin 25 litraa piimää ja 100 kananmunaa.

”Ja 50 kilosta mallasta tuli reippaat 200 litraa ­sahtia”, Mattila nauraa.

Lue lisää