Nyt ei ole aika pohtia koronan opetuksia, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio - Kantri - Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Nyt ei ole aika pohtia koronan opetuksia, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio

"Ihmiset ovat tällä hetkellä hyvin eriarvoisissa tilanteissa, toiset kokevat tosi kovia", sanoo kouluttajapsykoterapeutti Maaret Kallio. ”Toivo on syli, joka kannattelee, auttaa sietämään vaikeaa."
Stiina Hovi
”Moni yrittää suorittaa elämän, ei anna asioiden tuntua, vaan haluaa mennä eteenpäin", pohtii psykoterapeutti Maaret Kallio.

Maaret Kallio ei halua alkaa luetella, mitä kaikkea hyvää voi koronakriisistä seurata. Sen aika ei ole nyt. ”Ihmiset ovat tällä hetkellä hyvin eriarvoisissa tilanteissa, toiset kokevat tosi kovia”, valtakunnan luetuin psykoterapeutti sanoo. ”Siksi olisin varovainen sanomaan liian aikaisin toisille, mitä tästä voi oppia. Se olisi kovaa ja ylemmyydentuntoista.”

”Toki voi tämän kaiken seurauksena tapahtua hyvääkin. Toipuminen vaikeista asioista ottaa kuitenkin aikansa, ihmisen pitää saada kulkea oman surunsa ja tarinansa läpi, sitä ei voi kiirehtiä.”

”Usein hyvin vaikeistakin kokemuksista seuraa myös kasvua, arvot voivat syventyä. Arvojen pohtiminen tarkoittaa pysähtymistä sen äärelle, mikä elämässä on todella tärkeää. Kun turvallisuutta koetellaan, terveys, lähipiiri ja turvallisuus tulevat tärkeiksi ja huomataan, mitkä alat ovat keskeisiä yhteiskunnalle.”

Olisi kuitenkin naiivia ohittaa se tosiasia, että juuri nyt elämme kriisiä, joka tarkoittaa monelle todella vaikeita asioita.

Kriisien, vaikeiden aikojen yli kantaa toivo, ja siitä Kallio haluaa puhua. Hän on pohtinut toivon olemusta viime vuosina paljon, sillä häneltä ilmestyi maaliskuun lopussa aiheesta kirja, Voimana toivo.

Toivo on Kalliolle äärettömän tärkeä asia myös hänen työssään psykoterapeuttina. ”Työskentelen ihmismielen syvärakenteissa, vaikeiden tilanteiden äärellä. Niissä tilanteissa toivo on välttämätön.”

Toivosta on kyse jo siinä, että ihminen hakeutuu psykoterapiaan. Se tarkoittaa sitä, että hän uskoo, että hänen tilanteessaan on toivoa, hän voi saada apua.

”Toivo on tärkeä myös itselleni, oman jaksamiseni kannalta”, Kallio tunnustaa. ”Toivossa kiteytyy moni asia, se muistuttaa, että mikään ei ole täydellistä. Juuri siksi tarvitsemme toivoa.”

Toivo toimii samoin missä tahansa työssä. Aina on jotain, mitä pitää kehittää ja parantaa, ilman toivoa jäädään paikoilleen. Ja samaan aikaan toivo hyväksyy keskeneräisyyden.

”Ajattelen, että toivo on ennen kaikkea mahdollisuus, ei ratkaisu tai lupaus. Toivo on varsin dynaaminen voima. Vaikeassa tilanteessa se kannustaa miettimään, mitä asioiden eteen voidaan tehdä.”

Toivominen on eri asia. ”Voimana toivo kurottautuu kohti.”

Toivoa tarvitaan myös toimivissa ihmissuhteissa. ”Tärkeässä ihmissuhteessa voi olla myös satuttavia ja loukkaavia asioita. Toivon näkökulmasta on tärkeää virittyä myös vaikeuksille, mutta pohtimaan sitäkin, miten voisi itse vaikuttaa tilanteeseen, ottaa puheeksi ja muuttaa suhdetta.”

Siksi Kallio pitää tärkeänä rohkeutta puhua vaikeistakin asioista. ”Kuinka monella on läheinen ihmissuhde, jossa voi ottaa puheeksi asiat, jotka satuttavat? Se kertoo suhteesta enemmän kuin se, että olisi aina kivaa.”

Moni kuitenkin mieluummin pakenee kuin uskaltaa avautua. ”Se, että tunnustaa olevansa heikko ja hauras ilman, että ollaan suhteessa jo sillä viimeisellä askeleella, se on rohkeutta.”

”Se ei kerro pelkästään siitä suhteesta, vaan ihmisestä, joka uskaltaa. Onko kokemukset sellaisia, että on lupa antautua toiselle, vai nuolenko haavat itse, olenko tottunut tekemään niin? Onko elämässä annettu tilaa olla haavoittuva?”

”Kaikilla on haavoittuvuutta. Haavoittuvuuden näyttäminen on valtava luottamuksen osoitus!”

”Paikoin kukaan meistä ei pärjää yksin, se on täysin normaalia. Olennaista on, miten pystyy ilmaisemaan avuttomuutta ja pelkoa, tunnustaa tarvitsevansa toista.”

Toivo on elävä mielen voima, sen rinnalla kulkee epätoivo, Kallio toteaa. ”Toivossa yhdistyy niin hyvä kuin huono, se kantaa elämän koko kirjon. Suru ei kiellä iloa ja masentunutkin voi nauraa. ”

Kallio mukaan toivo kulkee kolmessa ajassa. ”On tärkeää olla läsnä tässä hetkessä, mutta myös viipyillä rauhassa menneessä ja katsoa toivorikkaasti kohti tulevaa. Tämän päivän teot rakentavat huomisen toivoa.”

Tulevaisuuden kannalta myös menneisyyden käsittely on tärkeää. Jos menneisyyden kipeitä asioita ei käsittele, ne pulpahtelevat pintaan monin tavoin.

Epävarmassa ajassa toivo on keskeinen asia, se tuo vakautta epävarmuuden keskellä. ”Silti varmuus on aina illuusio, ei mikään ole varmaa”, Kallio muistuttaa.

”Kuoleman ja menetysten keskellä ihmiset huomaavat, että elämä onkin epävarmaa. Moni on voinut ajatella, että kaikki on itsestä tai omasta asenteesta kiinni, muttei se ole niin.”

Kallion mukaan elämän epävarmuuden kokeminen on suorituskeskeisessä maailmassa monelle jotain uutta. Se vaikuttaa myös vaikeiden tunteiden kohtaamiseen. ”Moni yrittää suorittaa elämän, ei anna asioiden tuntua, vaan haluaa mennä eteenpäin. Suorituskeskeisessä elämässä menee myös moni elämän hyvä ja kaunis ohi.”

On inhimillistä pyrkiä eroon hankalasta olosta. Kallio kannustaa kuitenkin pysähtymään. ”Jo se, että tunnistaa ja tunnustaa tunteet, rauhoittaa.”

”Kannattaa katsella, miten nopeasti ja pitkälle omat tunteet ja ajatukset herkästi menevät. Mikä vaikkapa koronassa pelottaa? Pelottaako että sairastuu, että kuolee…”

Kallio neuvoo pohtimaan, miten aikuinen toimii pelokkaan lapsen kanssa, jos lapsi pelkää mörköä. ”Aikuisen ei pidä vähätellä pelkoa, ei myöskään alkaa kauhistella. Tärkeää on kuulla pelko, ikään kuin asettua sen rinnalle. Sitten voi rauhassa pohtia, että mitä juuri nyt tarvitsisin mielen rauhoittumiseksi. Usein jo pelkkä tunteen hyväksyvä vastaanottaminen riittää. ”

Miten sitten psykoterapeutin mielestä kannattaa koronan kaltaisessa kriisissä toimia?

”Mielenterveyden on kannalta tärkeää miettiä, mihin voi itse juuri tällä hetkellä vaikuttaa. Mitkä asiat pysyvät? Kun olosuhteet muuttuvat nopeasti, on luonnollista reagoida”, Kallio sanoo.

”On tärkeää vahvistaa omaa turvallisuuden tunnettaan, jotta voi auttaa itseään sietämään vaikeaa tilannetta.”

”Korona ei ole meidän päätettävissä, mutta on edelleen paljon asioita, joihin voi vaikuttaa.” Sellaisia ovat arkiset asiat: ruuanlaitto, ulkoilu, yhteydenpito läheisiin.

Moni pyrkii kontrolloimaan tilannetta: seuraa lakkaamatta koronauutisia ja sitä mitä muut ihmiset tekevät. ”Tietoa tarvitaan, mutta kohtuullisessa määrin. On tärkeää vahvistaa omaa turvallisuuden tunnettaan ja luottaa siihen, että elämä kantaa kyllä. Pienistä lapsista ja eläimistä voi ottaa oppia hetkessä elämisen taidoissa.”

Lohtua ja jatkuvuutta tuo myös kevääseen puhkeava luonto.

”Vaikka nyt on vaikeaa, kannattaa ajatella, että tämä on alkanut joskus ja myös päättyy joskus. Ihmisellä on kyky selviytyä hyvin hankalistakin asioista, toipua”, Kallio lohduttaa.

”Toivo on syli, joka kannattelee, auttaa sietämään vaikeaa, kipua ja surua. Ja sitten tulee toisenlaisia aikoja. Toivo katsoo kauas, vaikka se kutsuu olemaan tässä hetkessä läsnä.”

”Mielenterveyden kannalta on äärimmäisen tärkeä uskaltaa katsoa hankalan läpi, ei työntää sitä sivuun. Tulevalla on yhä paljon hyvää annettavanaan.”

Lue lisää

Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko on päässyt elämän pimeyksien läpi toivon varassa – ikivihreä Kolmannen Naisen laulu tuo hänelle lohtua

Tulevaisuustutkijan mukaan koronaepidemia on hyödyllinen oppitunti nykyhallitukselle – "Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi virittää ajatuksella, että meillä on koko ajan maksimaalinen tuotto"

Linnut vallanneet ilmatilan

Suuri ilo koko kansalle