Helpot ruukkuistutukset ovat nyt puutarhaväen suosiossa – näin onnistut ruukkutarhan perustamisessa - Kantri - Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Helpot ruukkuistutukset ovat nyt puutarhaväen suosiossa – näin onnistut ruukkutarhan perustamisessa

Hyvän lämpösuhteen ansiosta kasvien kasvusta pääsee nauttimaan nopeasti.
Säde Aarlahti
Usean lajin avulla teet läpi kesän kukkivan istutuksen. Myös yrtit ja muut hyötykasvit viihtyvät ruukuissa.

Kesän kynnyksellä on mukava somistaa omaa pihaa vehreällä tai kukkivalla ruukulla. Erilaisiin ruukkuihin ja kasvatusastioihin tehdyt istutukset ovat viime vuosina lisänneet suosiotaan niin meillä kuin maailmalla.

Syykin on selvä. Ruukkuistutus säästää aikaa ja soveltuu hyvin terasseille ja patioille, joilla vietetään nykyisin paljon aikaa.

Enää ruukkuihin ei istuteta yksinomaan kesäkukkia, vaan niissä voi kukoistaa myös hyötykasveja tai yrttejä. Nykyisin ruukuissa kasvatetaan usein myös pieniä, lämmöstä nauttivia vihanneksia, kuten kirsikkatomaatteja, munakoisoja ja chilejä.

Mikään ei estä istuttamasta ruukkuun myöskään monivuotista perennaa tai kaunista luonnonkasvia. Pikantin ruukkuistutuksen ainekset saattavatkin löytyä omasta takaa, kunhan vain pitää silmät auki kierrellessään pihaa tai kulkiessaan lähiluonnossa.

Ruukussa kasvaessaan tuttukin kasvi, kuten saniainen, ruohosipuli tai kurjenmiekka, näyttää uudelta. On myös jännittävää seurata, muuttaako kasvuympäristö kasvin ulkonäköä. Uutta ajattelua edustaa se, että ruukkuistutuksessa ei aina kaivata kukkia, tai kukkivalla kasvilla on vain sivurooli.

Jotta ruukkuistutuksen hoito ja kastelu olisi helppoa, tulee kasvatusastioissa olla riittävästi kokoa. Hyvä ruukun koko on vähintään ämpärin luokkaa. Yhtä tärkeää kuin ruukun koko on se, että astian pohjassa on reikä, josta ylimääräinen kasteluvesi sekä sadevedet pääsevät valumaan pois.

Perinteiset ruukunsirpaleet, kivet tai murske takaavat hyvän ja toimivan salaojituksen ruukun pohjalle. Kasvualustaksi sopii laadukas säkkimulta tai itse sekoitettu multaseos, kunhan ainesten joukossa ei ole monivuotisten rikkakasvien juuria. Lannoituksessa kannattaa hyödyntää hitaasti liukenevia lannoiterakeita tai palanutta karjanlantaa, jolloin ravinteita vapautuu kasvien käyttöön pitkin kesää.

Juuri nyt suosiossa ovat runsaslajiset istutukset, joista voi löytyä jopa viittä tai kuutta eri kasvia. Kotikäyttöön riittävä yrttitarha voikin hyvin mahtua kasvamaan yhdessä ja samassa ruukussa. Kesäkukkia voi yhdistellä väriympyrän samalta laidalta tai vastaväripareina, jolloin istutus nousee vahvasti esiin.

Harmoninen yhdistelmä syntyy, kun kukkien väleihin liittää vihreitä täydentäjäkasveja, kuten maahumalaa.

Kasvien määrä ruukussa on sopiva, kun taimet mahtuu sommittelemaan väljästi, mutta niiden väliin ei jää ammottavia aukkoja. Istuta taimet napakasti niin, että multa ympäröi tiiviisti koko juuripaakkua.

Istutuksen päätteeksi multa kastellaan hyvin, ja ruukku nostetaan muutamaksi päiväksi puolivarjoisaan tai varjoisaan paikkaan. Näin taimet saavat rauhassa toipua ja asettua aloilleen. Keväällä on hyvä tarkkailla myös yölämpötiloja. Toukokuussa voi vielä olla tarpeen nostaa ruukut yöksi sisään, vaikka ne jo päivällä pärjäävätkin pihalla.

Ensimmäisten viikkojen aikana ruukkuja kastellaan puhtaalla vedellä. Mahdollisen lisälannoituksen aika koittaa vasta, kun kesä on täydessä käynnissä ja uusi kasvu on pääsyt hyvään vauhtiin.

Monen kokeneen puutarhurin salainen niksi piilee kasteluveden lämpötilassa: kastele ruukkuja aina kesänlämpöiseksi lämmenneellä vedellä. Parasta kasteluvettä on pihalammessa tai saavissa hapettunut, pehmeä sadevesi.

Lue lisää

Katso videolta, miten taimien istuttaminen sujui päiväkotilaisilta Kankaanpäässä – "Tämä pottiputken käyttö on hauskaa, mutta täällä on vähän liian kuuma"

Voidaanko kausitöissä tukeutua ulkomaiseen työvoimaan? "Jos istutustyön hinta painetaan äärimmäisen alas, riski häiriötilanteessa kasvaa"

Metsäpalveluyrittäjä löysi erinomaista kotimaista kausityövoimaa koronakeväänä: Isosalmen perheestä istutustöissä ovat huhkineet isä, tytär ja tuffa

Metsän kausityöntekijöistä monet ovat kiertolaisia, jotka aloittivat sesonkityöt jo kevättalvella Keski-Euroopasta