Kantri

Tämä pieni perhonen lentää käsittämättömän matkan Afrikasta Lappiin – nyt elokuussa niitä voi helposti bongata ympäri Suomea

Hauraan ohdakeperhosen pitkä lento Afrikasta ­Suomen Lappiin tuntuu miltei mahdottomalta käsittää.
Reima Flyktman
Ohdakeperhosella ei ole monelle muulle ­perhoselle tyypillistä lepovaihetta, vaan se on aktiivinen ympäri vuoden. Siksi elo Pohjolassa ei onnistu.

Elokuussa kannattaa tarkkailla niittyjen, peltojen ja tienvierustojen ohdakekasvustoja. Nimensä mukaisesti ohdakeperhonen viihtyy näiden ja myös nokkoskasvustojen äärellä, sillä ne palvelevat isäntäkasvina, jonka varrelle naaras laskee munansa.

Ohdakeperhosten suomalainen sukupolvi syntyy heinä-elokuussa. Kun elokuussa lennossa ovat sekä tänne alkukesällä vaeltaneet että näiden jälkikasvu, on ohdakeperhosia helppo bongata.

Myös paksuja ohdakeperhosen toukkia voi elokuussa vielä tavata kasveilla. Suomessa syntyy yksi tai kaksi uutta sukupolvea. Joukossa voi olla myös muualla Euroopassa syntyneitä ja aikuisena meille vaeltaneita.

Ohdakeperhonen ei pysty talvehtimaan Suomessa kylmyyden vuoksi, joten se vaeltaa tänne etelästä Afrikan mantereelta.

Perhosten vaellus perustuu ilmavirtauksiin ja suureen massaan. Perhoset vaeltavat suurina parvina, niitä saattaa havaita tutkakuvissa. Yksittäisen perhosen yksinäinen lento Afrikasta Suomeen olisi tuhoon tuomittu yritys.

Ohdakeperhoset saapuvat tänne suotuisten ilmavirtojen avulla, mutta ei lento helppoa ajelehtimista ole. Keväällä saapuvat ohdakeperhoset näyttävät reissussa rähjääntyneiltä.

Kesällä Suomessa syntyvät yksilöt ovat uutuuttaan hohtavia ja värikkäämpiä kuin matkalaiset.

Vaellus Afrikasta voi olla ilmavirtojen ansiosta melko nopeaakin. Ohdakeperhonen saattaa suotuisissa olosuhteissa taittaa reissua vain muutaman päivän.

Vaeltaminen on ohdakeperhosen menestyksen salaisuus. Vaeltamalla perhonen hakeutuu aina parhaiden ravinnonsaantimahdollisuuksien ja elinolojen äärelle. Laji on maailman levinnein päiväperhonen.

On vuosia, jolloin vaeltaminen ei onnistu ja ohdakeperhosia ei näy meillä. Lämpimät eteläiset ilmavirtaukset tuovat ohdakeperhoset tänne, mutta joskus ne eivät osu kohdilleen. Edellisvuonna nähty runsas ohdakeperhosten esiintymä ei välttämättä toistu samassa paikassa seuraavana kesänä.

Perhosten vaelluskäyttäytymistä on tutkittu, mutta on siinä vielä paljon arvoituksiakin. Ohdakeperhosten esiintymiseen Suomessa vaikuttaa myös se, miten populaatiot ovat pärjänneet talvehtimisalueillaan.

Suomen Lappi ei ole ohdakeperhosen vaelluksen kaukaisin kohde. Perhosia voi lentää aina arktisille alueille asti. 15 000 kilometrin taival onnistuu tältä tunnetuimmalta vaellusperhoselta.

Ohdakeperhosten määrä on Suomessa vähentynyt. Syy on sopivien elinalueiden katoaminen. Kukkaketoja, joutomaita ja ohdakelaikkuja on tehostuneen viljelyn ja maisemanhoidon myötä hävinnyt. Alu­eiden pieneneminen lisää perhosten kilpailua ravintokasveista, mikä väistämättä vaikuttaa niiden selviämiseen.

Jutussa haastateltu asiantuntija: Esko Inberg

Maailman laajimmin levinnyt päiväperhonen

  • Ohdakeperhonen (Vanessa cardui) on maailman laajimmin levinnyt päiväperhonen. Se on tunnettu pitkistä vaelluksistaan.
  • Ohdakeperhoset vaeltavat alkukesästä Suomeen Afrikasta ja myöhemmin kesällä muualta Euroopasta.
  • Laji ei pysty talvehtimaan Suomessa. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, vaeltaako osa Suomessa syntyneistä ohdakeperhosista takaisin Afrikkaan vai menehtyvätkö kaikki ennen talvea.
  • Ohdakeperhosen siipiväli on noin 44–64 millimetriä.
  • Sen siivet ovat päältä ruskean-oranssin-­keltaiset. Etusiivissä on valkoiset täplät mustalla pohjalla. Lähisukulaisensa amiraaliperhonen on samaa kokoluokkaa.
  • Ohdakeperhonen viihtyy avonaisissa ympäristöissä ja se pitää erityisesti huopa- ja pelto-ohdakkeista, nokkosista ja takiaisista, jotka ovat perhosentoukkien ravintoa.

Lue lisää

Kulunut kesä ei suosinut päiväperhosia – perhosia jopa neljännes viime vuotta vähemmän

Syke: Päiväperhoset vähissä ja myöhässä

Karjalainen: 700 harvinaista perhosta siirrettiin rakennustyömaan alta pois Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa

Kesä helli päiväperhosia