Kantri

Johanna Kurkelasta ja Johanna Iivanaisesta kasvoi ystävyyden kautta yhtye – musiikki ja suon sitkeys liittivät kaksi pohjalaista oman tiensä kulkijaa

Johanna Iivanaisen ja Johanna Kurkelan kohdalla niin "myönteisen melankoliset" mielenlaadut kuin äänet sulavat yhteen. Kaksikko aloittaa toista yhteistä keikkakiertuetta ja ensimmäistä Altamullan Road -yhtyeenä.
Jaana Kankaanpää
Johannat Iivanainen (vas.) ja Kurkela ovat sanoittaneet, säveltäneet ja sovittaneet albuminsa itse ja soittaneet kaiken muun paitsi rummut ja kitarat. Myös äänitykset he ovat tehneet pääosin itse.

Naisten äänet sulautuvat yhteen niin saumattomasti, että on vaikea erottaa, kumpi laulaa milloinkin korkeaa tai matalampaa ääntä. Kahden Johannan: Johanna Iivanaisen ja Johanna Kurkelan, äänet soivat syyskuussa ilmestyneellä Altamullan Road -albumilla. Se on samannimisen yhtyeen debyyttilevy.

Elävässä elämässä Johannat myös puhuvat toisiaan täydentäen, minkä he toki huvittuneina tunnistavat itsekin. Tehdessään yhdessä musiikkia, jonka he ovat sekä säveltäneet, sanoittaneet, sovittaneet että pääosin äänittäneet itse, ystävykset kokevat oppineensa toisiltaan ja samalla myös löytäneensä uutta itsestään.

”Kun on sama etunimi ja meissä on paljon samanhenkisyyttä, olemme joissain asioissa silti ihanalla tavalla erilaisia. Siitä syntyi yhteiselle levylle sitä harmoniaa”, arvioi Kurkela.

Naisten musiikilliset taustat ovat jossain määrin erilaiset. Suuri yleisö tuntee Kurkelan useista iskelmän ja popin rajapinnassa kulkeneista radiohiteistä viime vuosikymmeneltä. Iivanainen on mielletty erityisesti jazzmuusikoksi, joka on laajemmin tullut kansan tutuksi vasta viime vuosina television Suomi Love -ohjelmasta.

Vaikka molemmat ovat kotoisin Oulun seudulta ja opiskelleet Madetojan musiikkilukiossa, heidät saattoi yhteen kutsu samalle keikalle Rovaniemelle big bandin solisteiksi vuonna 2009. Siitä alkoi ystävyys.

Yhdessä tekemisen onnistuminen ei ole kokeneillekaan muusikoille itsestään selvää.

”Jazzin alueella on tavallistakin, että tehdään rinnan useita projekteja. Jos joku lopahtaa, toinen jatkuu tai jotain tulee tilalle”, kuvaa Iivanainen.

”Mutta meillä sitä ei ole ollut. Siltä meidän Rovaniemen lennolta ei vain ole ollut paluuta”, hän helähtää nauramaan.

Jaana Kankaanpää
Sitkeys, melankolia ja myönteisyys soivat yhteen, kun on kysymys Altamullan Roadin kaksikon tekemästä musiikista.

Aika yhteiseen musiikin tekoon irtosi vasta vuonna 2018, kun he lähtivät Gemini-kiertueelle. Keikkamatkoilla ja takahuoneissa he testasivat toisillaan omia pöytälaatikkosävellyksiään ja sanoituksiaan. Syntyi tarve katsoa, mitä aineksista syntyy.

”Kun aloitti uraa, tykkäsi niin monenlaisesta. Vasta nyt omin ääni alkaa kristallisoitua. Ehkä siksi vasta nyt pystyy itse myös kirjoittamaan musiikkia”, Johanna Kurkela pohtii.

Hän on siirtynyt sooloartistista yhä selvemmin bändimuusikoksi. Altamullan Roadin lisäksi hän soittaa, laulaa ja kirjoittaa Auri-yhtyeessä.

Johanna Iivanaiselle Altamullan on puolestaan askel monitaitoisempaan tekniseen tekemiseen. ­”Johannan ansiosta osaan nyt äänittää itse. Se on ­ollut minulle, joka aina vältän tietokoneita ja puhelimiakin, täysin uusi maailma.”

”Parasta on, että uskaltaa sanoa rehellisesti, vaikka jokin on tuntunut uudelta. Syvennämme toisiamme työparina.”

Syntyy innokas sananvaihto, kun ystävykset kehuvat toisiaan silkasta kannustamisen ilosta.

Jaana Kankaanpää
Johanna Iivanainen kertoo oppineensa uudessa yhtyeessä varsinkin musiikinteon teknologiasta. Hän on tehnyt ennen Altamullan Roadia jo yli 50 levytystä ja on tunnettu ja palkittu erityisesti jazzlaulajana.

Molemmat Johannat ovat siis syntyjään pohjoispohjalaisia, vaikkei sitä ihan ensimmäiseksi ajattelisi.

”Eilenkin taas puhuttiin siitä, että suossa on niin paljon sellaista sitkeyttä, josta minä ammennan. Kunpa olisinkin runoilija”, aloittaa Iivanainen.

”Joo, se sitkeys ja jokin melankolia. Kun Oulun seudulta tullaan, olemme kumpikin saaneet annoksen raskasta musiikkia. Synkissä sävelissä on jotain karua kauneutta”, jatkaa Kurkela.

”Karun kaunis, se se oli, mistä puhuttiin.”

”Vaikka olemme nauravaisia ja positiivisia, se on vaan höttöä ilman syviä alhoja. Varjojenkin kanssa pitää olla ystävä. Ei me silti melankoliaan jäädä vellomaan”, Kurkela sanoo.

”Ei! Aina on usko ylöspäin, eteenpäin. Pimeydessäkin on lohtu”, summaa Johanna Iivanainen.

Kaksikko huomaa unohtaneensa keskustelun tuoksinassa, että he ovat haastattelussa. Se heläyttää uudelleen iloista naurua sangen syvällisen pohdinnan jatkoksi.

Yhtyeen nimi Altamullan Road on napattu pohjoisirlantilaiselta maaseudulta ja kuvastaa kaksikon maanläheistä huumoria. Johanna Kurkela lähetti vanhan matkakuvan ystävälleen puolivitsillä.

”Mutta sehän on ihan meidän musiikin syvälle menevyyttä ja sitä juurevuuden tunnetta. Lisäksi se oli kuin valmis logo”, tämä kuittaa.

Jaana Kankaanpää
Haikean kuulaista radiohiteistään tunnettu Johanna Kurkela toteaa muuntuneensa solistista yhtyemuusikoksi. Kurkelalla on takanaan niin monta joulukiertuetta, ettei hän enää muista niiden tarkkaa määrää.

Mullan pehmeys maiharien alla sopii naisten tyyliin muutenkin. Molemmat asuvat metsän keskellä, tukevasti luonnon helmassa eivätkä muuta kaipaa.

”Vietin lapsena paljon aikaa mökillä äidin synnyinseudulla Oijärvellä pienen joen varrella. Vaikka en sinne välttämättä ollut silloin niin innokas lähtemään, niin se sielunmaisema on asetettu minuun”, Johanna Iivanainen muistelee pilke silmäkulmassa.

Opiskelu vei hänet Oulusta Helsinkiin, jossa hän huomasi pian tarvitsevansa tilaa ja rauhaa. Sopiva paikka löytyi Mäntsälästä.

”Kun tekee luovaa työtä, luonnon lähellä olo on vain mulle tarpeen. Halkojen teko, marjastus ja metsässä kävely, hiljaisuus. Se on kaikki tärkeää.”

Lumijoella lapsuutensa viettäneen kaiman mielestä kuvaus on täydellinen.

”Kaupungeissa on kiva käydä, mutta siitä lähtee niin helposti kierroksille. Heti huomaa, jos maadoittuminen ja yhteys luontoon puuttuu”, kiteeläistynyt Kurkela kuvaa.

Jaana Kankaanpää
Johannoja yhdistää väkevä suhde luontoon. Kumpikin asuu tukevasti maaseudulla, metsän keskellä, jossa on luovalle mielelle rauhaa.

Kaikkinainen kilpailu ja menestymisen vertailu erilaisilla äänestyksillä ja palkinnoilla on molemmille vierasta. Siksi yhteistä levyäkin uskaltauduttiin tekemään ihan omista lähtökohdista.

”Jo lapsuudessa hiihtokilpailut oli menetetty peli. Olin aina se maisemamatkailija ja viimeisenä maalissa”, nauraa Johanna Kurkela.

Muusikoita huvittaa havainto, että yhtä ammatillista yhdistävää tekijää he eivät olleetkaan tulleet ajatelleeksi. Euroviisuissa kumpikin oli aikanaan Suomen karsinnassa, muttei päässyt jatkoon.

”Niin, onhan se oma maailmansa... Se oli ammatillisesti kiinnostavaa, vähän niin kuin mukava seikkailu”, Iivanainen summaa.

Nuoruuden epävarmuus on uran varrella karissut, mutta silti esiintymisen jakaminen on hieman uudenlainen kokemus molemmille. Solisteja onkin bändin edessä valoissa kaksi.

”Kun laulaa yleisön edessä, sitä piiloutuu, vaikka on yhtä aikaa paljas. Aikanaan jännitin esiintymistä niin, että mietin, kunpa voisin laulaa verhon takaa”, Johanna Iivanainen kuvaa.

Toinen Johanna vertaa kokemusta yleisön kanssa samanlaiseksi kuin juttelua yhteisen nuotion ympärillä. ”Kun on yleisön edessä, sillä hetkellä on niin kotonaan. Siinä on jotain, mitä ei voi selittää ja mihin oppinut luottamaan. On vain läsnä ja auki. Musiikki on se tuli.”

Kun Kurkela hakee hetken sopivaa ilmausta, tulee ystävän tuki vierestä: ”... ja itse olet vain välikappale. Se on niin ihanaa, varsinkin, kun sen saa kokea yhdessä. Ja kun nyt vaan päästäisiin jakamaan sitä yleisön kanssa.”

Altamullan Roadin kiertueen oli tarkoitus alkaa marraskuun puolenvälin jälkeen. Ennen joulua lavalle kivutaan – ­toivon mukaan – kolmella paikkakunnalla. Loput konsertit on ­siirretty alkuvuoteen.

Jaana Kankaanpää
Johanna Iivanainen (vas.) ja Johanna Kurkela odottavat malttamattomina pääsyä kiertueelle, jonka alkua korona on lykännyt. Yleisön edessä on kotonaan, varsinkin kun sen voi jakaa ystävän kanssa, kaksikko kertoo toisiaan täydentäen.

Altamullan Road

  • Johanna Iivanainen
  • Syntynyt 1976
  • Koulutus: Pop & jazz konservatorio
  • Kotoisin Oulusta, asuu Mäntsälässä muusikko­miehensä Mikko Iivanaisen kanssa.
  • Soittaa pianoa ja rytmisoittimia.
  • Ura kestänyt vuodesta 1996.
  • Muu tuotanto: omia albumeita neljä ja 1N -yhtyeellä viisi.
  • Yhteensä levytyksiä yli 50, sillä levyttänyt muun muassa Antti Sarpilan, Eero Koivistoisen, Jukka Perkon, Korpi Ensemblen, Katayan sekä Maria Kalaniemen, Timo Alakotilan ja Mikko Iivanaisen kanssa.
  • Mukana neljällä lastenlevyllä.
  • Tunnetaan tv-sarjasta Suomi Love vuosilta 2014–2019.
  • Esiintynyt viime vuosina Edu Kettusen, Mika Kuokkasen ja Mikko Iivanaisen kanssa
  • Opettanut Stadiassa ja Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingissä.
  • Palkittu: Louis Armstrong -palkinto 2001, Sony jazz -palkinto 2002.
  • Parasta arjessa: kävely metsässä, polttopuiden teko, marjastus ja sienestys.
  • Johanna Kurkela
  • Syntynyt 1985
  • Kotoisin Lumijoelta, asuu Kiteellä muusikko­miehensä Tuomas Holopaisen kanssa.
  • Opiskellut: Oulun konservatoriossa, kokeili myös hevostalousagrologin ja paperitekniikan opintoja.
  • Soittaa viulua ja alttoviulua, pianoa.
  • Ura kestänyt vuodesta 2005.
  • Muu tuotanto: omia albumeita 7, joululevy yhdessä John Two-Hawksin kanssa
  • Aurin ensimmäinen levy 2018, toinen albumi on juuri äänitetty ja julkaistaan todennäköisesti syksyllä 2021.
  • Muita musiikkihankkeita: Luontosinfonia -dokumentti ja lastenlauluja Muumiperheen lauluretki.
  • Tunnetaan radiohiteistään kuten Rakkauslaulu, Kuolevainen, Sun särkyä anna mä en.
  • Vieraillut useiden muusikoiden levyillä ja kiertueilla.
  • Tehnyt niin monta joulukonserttikiertuetta, ettei enää osaa itsekään laskea.
  • Palkittu: Vuoden iskelmäalbumi / Emma 2016.
  • Parasta arjessa: luonto, vaeltaminen sekä kaksi kissaa ja hevonen.

Lue lisää

Levy Elämä ja laulut, mutta vajaina

IKIVIHREÄT Pepen tenori tehosi

Hiljentymisen keidas hälinän keskelle

Johanna Iivanainen eri kokoonpanoissa: