Kantri

Agatha Christien magnoliat ja Charles Dickensin pelargonit – moni kuuluisa kirjailija oli taitava puutarhuri

Monet maailmankuuluista kirjailijoista ovat olleet innokkaita ­viherpeukaloita. Näin etenkin Iso-Britanniassa, jossa puutarhakulttuurilla on vanhastaan vahvat perinteet.
Säde Aarlahti
Kurkistus Jane Austenin kotimaisemiin paljastaa, että kirjailija oli myös taitava puutarhuri. Hänellä oli ymmärrystä sekä maisemasuunnittelusta että arkisesta puutarhatyöstä.

Talviaika tuo taas mahdollisuuden tarttua kirjaan tai uppoutua television ääreen. Monet tämän kauden suosikeista ovat tuttuja jo vuosien takaa. Silti niiden pariin palaa aina uudelleen. Mikä olisikaan rattoisampaa kuin uppoutua ratkomaan vanhanajan murhamysteeriä tai lepuuttaa silmiään laadukkaan brittiviihteen parissa, silmiä hivelevissä maisemissa?

Puutarhaharrastajan sydän suorastaan läikehtii, kun tarina kuljettaa lukijaa kartanoiden puistoissa ja puutarhoissa – niiden vehreillä, kapeilla käytävillä, nurmikentillä ja kukkatarhoissa. Suinkaan aina kyse ei ole mielikuvitusmaisemista. Monet klassikkoteosten kirjoittajista ovat omanneet aidon kiinnostuksen kasveihin.

Kirjailijoiden puutarhoihin pääsee nyt tutustumaan myös kotisohvalta käsin. Jackie Bennettin menestyneestä Writers Garden -teoksesta on kuluvana vuonna ilmestynyt ruotsinkielinen käännös. Niinpä toisella kotimaisella pääsee tutustumaan niin Agatha Christien kuin Jane Austeninkin lempikasveihin. Teoksen alkuperäinen, englanninkielinen painos on suuren suosionsa vuoksi jo varsin vaikeasti saatavilla.

Teos esittelee muun muassa Charles Dickensin, Beatrix Potterin ja Sir Winston Churchillin puutarhat. Tiedetään muun muassa, että Charles Dickensillä oli puutarhassaan lämmitettävä talvipuutarha viiniköynnöksiä varten. Hänen erityisiä lempikasvejaan olivat kuitenkin kirkkaanpunaiset pelargonit, joita hän kasvatti kartanokotinsa edustalla suurissa, hyvin hoidetuissa penkeissä. Takkinsa napinlävessä Dickens kantoi usein yhtä pelargonin kukintoa.

Sir Winston Churchill puolestaan tunnettiin maanläheisenä puutarhurina, joka kuljeskeli tiluksillaan haalareihin pukeutuneena, työkalut taskuissaan, tarkastamassa kasvien vointia ja tekemässä pieniä korjaustöitä.

Säde Aarlahti
Agatha Christie nautti metsäisen puutarhan salaperäisyydestä. Hänen lempipuitaan olivat muun muassa magnoliat.

Jane Austenin kirjat paljastavat kenties kaikkein vahvimmin piirteitä kirjailijan omasta elämästä. Jane eli lapsuutensa ja nuoruutensa maalaispappilassa, jossa viljeltiin peltoja ja kasvatettiin karjaa. Taloudellisista syistä myös talon lapset osallistuivat tilan töihin. Ympärillä sijaitsevat kartanot tarjosivat perheelle kuitenkin pilkahduksia aristokraattien elämään.

Myöhemmin Janen veli sai periä vauraan kartanon, ­jonka puutarhan tiedetään tehneen vaikutuksen myös kirjailija­siskoon. Jane itse asui äitinsä ja sisarensa kanssa melko vaatimattomasti viljellen kotinsa puutarhassa herneitä, perunoita, herukoita ja mansikoita sekä ajalle tyypillisiä, helppohoitoisia ja vaatimattomia kukkia, kuten akileijoja ja neilikoita.

Agatha Christien lempikasveja olivat vehmaat puut ja satumaisesti kukkivat magnoliat. Hänen kerrotaan ihastuneen metsäisen puutarhan lumoon jo lapsuudenkodissaan Torquayssa. Kirjailijanuransa alkamisen jälkeen Christie hankki omistukseensa kartanon, jonka metsäinen puutarha oli täynnä tammia, kastanjoita, pyökkejä ja hedelmäpuita. Joukossa oli myös eksoottisempia kasveja kuten alppiruusuja ja kamelioita sekä persikka- ja nektariinipuita.

Beatrix Potterin Top Hill -kodin puutarha esiintyy niin ikään useissa hänen satukirjojensa kuvituksissa. Myös kirjailija J. M. Barrien tiedetään saaneen omassa puutarhassaan inspiraation Peter Pan -kirjansa tarinoihin.

Författarens trädgård teoksen on kirjoittanut Jackie Bennett. Ruotsinkielinen käännös on Birgitta Gustafssonin käsialaa. Kustantaja Westander Förlag, 2020. (Alkuperäisteos: The Writer’s Garden, Frances Lincoln Publishers Ltd, 2016.)

Myös suomalaisten kirjailijoiden joukossa on puutarhaharrastuksestaan tunnettuja henkilöitä. Heistä kuuluisin lienee Fredrika Runeberg, jonka puutarha Porvoossa on edelleen olemassa. ­Puutarhassaan Fredrika Runeberg kasvatti omenapuita, syreenejä, ruusuja, jasmikkeita sekä ­monia perennoja ja sipulikukkia. Hänen intohimonaan olivat huonekasvit sekä sisätiloissa ­kukitettavat ruusut.

F. E. Sillanpää on tuotannossaan ja muistelmissaan nostanut esiin maisemakuvia lapsuutensa kotiseudulta Hämeenkyröstä. Vanhojen puutarhakasvien ystävät voivat edelleenkin hankkia kukkapenkkiinsä Sillanpään lapsuudenkodin pihalla kasvanutta, vaaleanpunakukkaista Miina-harjaneilikkaa. Nimensä kukka on saanut kirjailijan äidin mukaan.

Kirjailija ja runoilija Jaakko Haavio puolestaan oli kiinnostunut omenapuiden kasvatuksesta. Innostuksen tähän hän oli saanut omalta isältään, joka kasvatti omenoita Yläneen pappilassa. Myös veli Martti, joka paremmin tunnetaan runoilija P. Mustapäänä, on sisällyttänyt moniin runoihinsa ja satuihinsa tunnelmia luonnosta ja puutarhasta.

Säde Aarlahti
Tummanpinkkiä harjaneilikkaa on kasvanut F.E. Sillanpään lapsuudenkodin pihalla.

Lue lisää

Syken väistyvälle pääjohtajalle parturoidut pihat ovat kauhistus – metsämaan muokkaukseen Kauppi toivoisi hellävaraisempia keinoja

Oravat ja linnut kiittävät, kun istutat näitä kasveja puutarhaan

Puutarhapuuhailu sopii vapaaseen tuumailuun – rönsykasvut pois

Puutarhanhoito opettaa epäonnistumaan – päällimmäiseksi jää kuitenkin ilo