Kantri

Hikiäläiset järjestävät harrastuksensa itse: Kuntoportaat syntyivät talkoilla, ja nuorten tekemä skeittihalli vetää kaupungin kaveritkin radanvarsikylään

Hausjärvellä sijaitsevan Hikiän asukkaat nauttivat ­hyvistä liikuntamahdollisuuksista, metalliyrittäjän järjestämistä bileistä ja nuorison itse tekemistä tiloista.
Kimmo Haimi
Esa Luukko ja Miia Palmu tarttuvat mielellään toimeen Hikiän hyväksi. Liikunta ja mielekkään tekemisen tarjoaminen lapsille ja nuorille ovat molempien sydäntä lähellä.

Syksyn ensimmäisinä räntäpäivinä Hikiän pururadan varrella kelpaa tulistella. Siihen on tarjolla hieno hirsinen katos, ollut jo kaksi viikkoa.

Esa Luukko tosin väistelee savua hieman. "Ei millään viittis laittaa takkia taas pyykkiin."

Kunta rakensi katoksen Hikiän seudun kyläyhdistyksen aloitteesta. Viereistä harjunrinnettä kipuavat kuntoportaat. Ne syntyivät talkoilla pari vuotta sitten kunnan ja Hausjärven urheilijoiden yhteisellä porukalla.

Oikeastaan kuntoporrastalkoita voi kiittää siitä, että tulipaikkakin syntyi. "Se oli yksi vappu kun oli tämmöinen sää. Siitä jäi idea muhimaan, että tähän sopisi taukopaikka", kertoo Miia Palmu.

Kimmo Haimi
Miia Palmu osallistuu vilkkaasti yhdistystoimintaan. Harrastusmahdollisuuksia syntyy pienellekin paikkakunnalle, kun joku niitä lähtee toteuttamaan.

Hikiä on yli 1 000 asukkaallaan kyläksi suuri. Lahden ja Riihimäen välinen junakin pysähtyy.

Palmun mielestä Hikiässä asuu sopivasti alkuperäisasukkaita ja muualta tulleita. Ilmapiiri ei ole sisäänpäin kääntynyt, yhteisöllisyyttä on sopivasti sitä kaipaaville.

Palmu on mukana eri yhdistyksissä, muun muassa Hausjärven urheilijoissa ja Hikiän seudun kyläyhdistyksessä.

Hän laskee käyttävänsä noin 15 tuntia viikossa vapaaehtoistyöhön. "Silloin tällöin tuumataan Esan kanssa hikiäläisten asioita."

Luukko innostuu polkujuoksusta ja erilaisista tapahtumista. Kun koronatilanne oli kesällä parempi, hän järjesti perheensä metallifirman lähettämössä muun muassa Hikibileet ja karaokeillan.

"Bileet myytiin loppuun, vaikka oli karsea keli. ­Porukkaa tuli Lahdesta asti juhlimaan", Luukko hehkuttaa.

Luukot ovat avanneet paljon omistamiaan tiloja kyläläisten käyttöön. Lähettämön yhteydessä sijaitsee pakettiautomaatti ja kahvila.

Muinaisen Kuittisen kaupan varastoon on syntynyt erilaisia tiloja nuorille. Yksi porukka on väkertänyt skeittiramppeja. Nohevat ammattikoululaiset pystyttivät mopoverstaan sellaisella vauhdilla, että Luukko ällistyi. Vielä vähän vanhemmilla nuorilla on oma hengailutilansa.

"Ennen me mentiin Riksuun skeittaamaan tai Eskon koulun katokseen", kertoo kuudetta luokkaa käyvä Remu Riihenperä.

Vastaavaa mahdollisuutta skeitata katon alla ei ole edes Riihimäellä. Asetelma on nyt niin päin, että kaverit kaupungista tulevat Hikiään skeittaamaan.

Vanhassa varastossa riittäisi tilaa vielä lisärampeillekin.

"Meiltä on loppunut levyt. Tuonne saisi vielä toisen tilan perälle", Riihenperä visioi.

Kimmo Haimi
Remu Riihenperä (oik.), Luukas Helisniemi ja Laura Helisniemi ­tulivat koulupäivän jälkeen nuorten itse rakentamaan skeittaushalliin. ­Seuraavaksi tarvittaisiin jostain lisää levyjä alueen laajentamiseksi.

Aikuisten apua nuorisotiloissa ei ole juurikaan tarvittu muutaman ylilyönnin selvittelyä lukuun ottamatta. Sääntönä on, että ovet menevät kiinni klo 22 ellei muuta sovita.

"Kaikki, mikä menee firman lomassa, on ok. Kahvila vaatii yhden tai kaksi työntekijää. Melkein päästiin siihen että kokeillaan lounasruokaa, mutta korona pakotti sulkemaan kahvilan toistaiseksi", Luukko kertoo.

Sekä Luukko että Palmu ovat kasvaneet Hikiässä. Molemmille on jäänyt nuoruudesta mieleen, että järkevää kokoontumispaikkaa ei ole aina ollut. "Nyt on kunnan nuorisotila vanhan kirjaston paikalla. Minä olen aina urheillut ja harrastanut, joten en ole paljon kylällä hengaillut", Palmu toteaa.

"Minä olen ollut teininä suorastaan raggari", Luukko tunnustaa. Mopot pärisivät, alkoholi maistui.

Luukon mielestä nuoret tarvitsevat omaehtoista tekemistä. Kaikille viralliset ja valvotut nuorisotilat tai harrastukset eivät sovi. "Eivät he kaipaa aikuisten seuraa vahdiksi."

Sekin on sanottava, että valvomaton nuorisotila sopii paremmin maalaiskylään kuin kaupunkiin, jossa ilkivallan riski olisi liian suuri.

Huono puoli kylän hyvässä sijainnissa on, että oma kauppa puuttuu. Asiat on niin helppo hoitaa Riihimäellä, että kyläkauppiaat eivät ole oikein menestyneet. Nyt ei ole sopivaa kiinteistöäkään tarjolla. Vai olisiko?

"Tarjoa Esa tuota Kuittisen kauppaa jonkin ketjun kauppiaalle. Kyläyhdistys miettii kauppa-asiaa parhaillaan."

"Kyllä sinne saa tulla, jos itse laittaa paikat kuntoon", Luukko nauraa.

Kimmo Haimi
Entinen Kuittisen kaupan varastorakennus tarjoaa nuorille tiloja omaehtoiseen tekemiseen, Esa Luukko esittelee.

Lue lisää

Kotiseuturakkaus tuo vaikka rappuset rinteeseen

Video: Kunto ylös portaita kiiveten – Suomi on rinnerappusten luvattu maa

Ovatko harrastusten mokkapalatalkoot ja vessapaperinmyyntiurakat pakollinen osa vanhemmuutta?

KYSELY ON PÄÄTTYNYT: Löytyykö perheestäsi tomera traktorikuskin alku? MT kerää kuvia ja tarinoita nuorista konefaneista