Kantri

Saamelaistaiteilijalle kalastaminen on yhteyden ylläpitämistä juuriin – "ylläpidän sitä mitä minä olen"

Niillas Holmberg tahtoo taiteensa avulla rakentaa ymmärryksen siltaa kulttuurien välille. 6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää.
Juha Kauppinen
Saamelaisaktivisti, runoilija ja muusikko Niillas Holmbergille yhteys suvun maihin Utsjoen Jorbujärvellä on voimakas ja symbioottinen.

Utsjokelainen monitaiteilija Niillas Holmberg on syystäkin tyytyväinen. Runokokoelmillaan mainetta niittänyt saamelaisaktiivi on juuri saanut valmiiksi saamelaisuutta laajasti käsittelevän esikoisromaaninsa Halla Helle.

Romaanissaan Holmberg avaa ajankohtaisia saamelaiskysymyksiä, kuten maankäyttö- ja kalastusoikeuksia sekä kielen ja kulttuurin merkitystä.

”Teoksillani, ja erityisesti tällä uusimmalla teoksella, pyrin rakentamaan siltaa, joka lisäisi ymmärrystä saamelaisten ja suomalaisten kulttuurien välillä”, Holmberg kertoo.

Yhteiskunnalliset teemat ovat vahva osa kaikkea Holmbergin tekemää taidetta, oli kyseessä sitten runot, musiikki tai romaani. Alkuperäiskansojen oikeuksia ajavalle aktiiville teemat tulevat mukaan automaattisesti.

”Toisinaan tuntuu, että tästä annetaan hieman virheellistä kuvaa. Kuvitellaan, että saamelaiset ovat vasta hiljattain heränneet toimimaan ja puolustamaan oikeuksiaan”, Holmberg huomauttaa.

”Totuus on, että kyllä toimintaa on ollut aina, siitä lähtien kun sille on ollut tarvetta. Ei ole ihmisten vika, että asiasta ei tiedetä. Mutta toisinaan on hyvä muistuttaa, että oikeuksien puolesta on taisteltu aina.”

Holmberg kertoo esimerkiksi jo hänen vanhempiensa sukupolven ja jo heitä edeltäneiden sukupolvien taistelleen oikeuksistaan. Silloin julkisen keskustelun herättäminen oli vaikeampaa ja sai vähemmän näkyvyyttä kuin nyt.

Saamelaisten oikeuksista puhuttaessa korostuu itsemääräämisoikeuden tärkeys. Se, että saamelaiset saisivat itse päättää tai vähintään olla mukana, kun esimerkiksi maiden käytöstä päätetään.

”Se on kulttuurimme elinvoimaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä olemassaolomme alkuperäiskansana on täysin riippuvainen perinteisistä elinkeinoista”, Holmberg muistuttaa.

”Ilman niitä meidän yhteytemme ekosysteemiin hajoaa.”

Maankäyttöoikeuden ja sen tärkeyden taustalla vaikuttaa ennen kaikkea saamelaisten erityisen voimakas suhde ympäristöön.

”Suhde ympäristöön ja sukumaihin on niin voimakas, kokonaisvaltainen ja symbioottinen, ettei sitä oikein pysty edes kuvailemaan”, Holmberg sanoo.

Holmbergilla on Utsjoella, Tenon rannalla sukutila, joka on kuulunut suvulle niin kauan kuin kirjallisia lähteitä asiasta löytyy, eli satoja vuosia.

Suvun kalavesiä, Tenoa, Tenon sivujokia ja järviä Holmberg pyytää kesäisin. Vaikka luonnosta ja rakkaasta ympäristöstä kumpuaa inspiraatiota myös taideprojekteihin, taiteilija sanoo kalastamisen olevan ennen kaikkea ympäristön ja sukumaiden välisen suhteen ylläpitämistä.

”Tämä on näitä vaikeasti sanallistettavia asioita, mutta kalastaminen on itselleni paljon harrastamista kokonaisvaltaisempaa. Se iso osa elämää, jossa koen hoitavani omaa ihmisyyttäni ja ylläpidän sitä mitä minä olen.”

”Kalastamisen kautta myös pystyn pitämään yllä ainakin osittaista omavaraisuutta, joka on minulle hyvin tärkeää.”

Juttu on lyhennelmä Niillas Holmbergin haastattelusta, joka on 17.2. ilmestyvässä helmikuun Kantrissa.

Niillas Holmbergin Halla Helle ilmestyy saamelaisten kansallispäivänä 6.2.

Lue lisää

Valkeaa unelmaa – vai pahinta painajaista?

Saamelaisten oikeuksien kehittäminen on vieläkin kesken

Ujona saa pysyä, jos siltä tuntuu

Eihän tässä ole järkeä: Millä tuulivoimalat maksetaan, jos sähkönhinta on jopa negatiivinen silloin kun tuulee?