Kantri

Voiko näin pienellä kylällä pyörittää kannattavaa yritystoimintaa, mietittiin Eskolassa – menestyksen avain oli koota pienet palvelut yhteen

Viime joulukuussa Eskolan Kyläpalvelu Oy sai Suomalaisen Työn Liitolta yhteiskunnallisen yrityksen merkin.
Eskolan Kyläpalveluihin kuuluu muun muassa päiväkoti, jonka johtajana toimii Tero Pökkylä.

Kannuksessa sijaitsevassa 420 asukkaan Eskolan kylässä alettiin pohtia 2010-luvun alussa, miten lähipalveluita voisi parhaiten turvata.

”Meitä on kohdannut sama kehitys kuin suomalaista maaseutua yleisemmin. Lähipalvelu toisensa jälkeen lakkasi”, Eskolan Kyläpalvelu Oy:n perustajajäsen ja ideanikkari, talousvastaava Jaakko Hautamäki kertoo.

Kova isku oli Eskolan koulun lakkautuspäätös 2013.

”Olimme jo aiemmin pohtineet, että kylän palveluita voisi koota paremmin yhteen, jolloin niiden rahoitus olisi varmempaa. Koulun lakkauttaminen ja sitä kautta myös kunnallisten päivähoitopalveluiden menettäminen antoivat lopullisen sykäyksen Eskolan Kyläpalvelu Oy:n perustamiseen”, Hautamäki muistelee.

Vuonna 2013 perustettiin yhteiskunnallinen yritys Eskolan kyläpalvelu Oy, jonka kantavana ajatuksena on lähipalveluiden turvaaminen. Yrityksen keskuspaikkana on Eskolan entinen koulurakennus.

”Kyseessä on käytännössä monipalvelukeskus, jossa samojen seinien sisällä on päiväkoti, lounasravintola, kotipalveluiden keskuspaikka, oma keittiö, ravintola, elintarvikekioski sekä postiautomaatti”, Eskolan Kyläpalvelu Oy:n hallintopäällikkö Miia Tiilikainen esittelee.

Vanhan koulurakennuksen tiloissa on myös pyöritetty opas- ja matkailupalveluita, mutta niiden toiminta on tauolla koronavirusepidemian vuoksi.

Vuonna 1959 valmistunut, 400-neliöinen ja kaksikerroksinen koulurakennus on otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Tiloissa järjestetään myös koulutustoimintaa.

”Olemme huomanneet, että lähipalveluille todella on käyttöä ja tarvetta, kun niitä on tarjolla. Päiväkotipaikkoja täällä on nyt 35”, Tiilikainen kertoo.

Monipalvelukeskuksen toiminta on jalostunut nykyiseen mittaansa askel askeleelta.

Aluksi siellä pyöritettiin pienimuotoisempaa päiväkotitoimintaa, jonka kylkiäisiksi alkoi kesäteatteritoiminnan oheistuotteina muotoutua ruokapalveluita.

Johannes Tervo
Jaakko Hautamäki oli ideoimassa yhteiskunnallisen yrityksen perustamista Eskolaan 2010-luvun alussa. Miia Tiilikainen on toiminut Eskolan Kyläpalvelu Oy:n hallinto­päällikkönä vuodesta 2015. Kyläpalvelulla on myös kolme vuokrattavaa asuntoa.

Joulukuussa 2020 Eskolan Kyläpalvelu Oy sai Suomalaisen Työn Liitolta yhteiskunnallisen yrityksen merkin.

”Tämä on hieno tunnustus siitä työstä, mikä aloitettiin vuosia aiemmin 2013. Silloin kartoitettiin, löytyykö riittävästi osakkaita tällaiseen osakeyhtiöön, joka ei maksa omistajilleen osinkoja, vaan jolla on yhteiskunnallinen tarkoitus”, Hautamäki kertoo.

Osakkaita löytyi lopulta 130.

”Tietenkin yritystoiminnan on oltava kannattavaa. Kaikki saamamme tuotto sijoitetaan käytännössä toimintamme kehittämiseen.”

Hautamäen mukaan laajemmat hartiat antavat yksittäisille maaseutuyrityksille turvaa.

”Perustamisvaiheessa oli epäilyjä, että voiko näin pienellä kylällä pyörittää kannattavaa yritystoimintaa. Oleellista toiminnan kannattavuudelle on koota pieniä palveluita yhteen. Jos joku näin pienelle kylälle perustaisi vain lounaspaikan, niin se olisi todella tiukoilla, mutta osana laajempaa kokonaisuutta se pärjää nyt korona-ajan ylikin”, Hautamäki tähdentää.

Toinen tärkeä asia ovat osaavat työntekijät. ”Meillä on töissä ihmisiä, jotka tarpeen vaatiessa voivat paikata työtarvetta useilla osa-alueilla. Se on valtava vahvuus ja oikeastaan välttämätöntäkin”, Tiilikainen sanoo.

Johannes Tervo
Eskolan vanhassa koulussa on yhteiskunnallisen yrityksen pyörittämä keittiö, jonka kokkina työskentelee Mirva Pigg.

Aikana ennen koronaa yhteiskunnallinen yritys oli usean kansainvälisen vierailijaryhmän kohteena.

”Kokeilumme on herättänyt laajaa mielenkiintoa eri puolilla Suomea ja kansainvälisestikin, mikä on ilahduttavaa. Täällä on vierailtu useista Euroopan maista ja myös muun muassa maaseudun kehittäjiä ja alan opiskelijoita Japanista on ollut vieraanamme”, Hautamäki kertoo.

Hautamäki toivoo, että vastaavat yritykset yleistyisivät kautta suomalaisen maaseudun.

”Yhteiskunnallinen keskittymiskehitys ja maaseutualueiden palveluiden alasajo on ollut voimakasta kaikkialla, ja näyttää siltä, että sama suuntaus vain jatkuu. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen on väline, jolla kyetään aidosti säilyttämään lähipalveluita”, Hautamäki summaa.

”Tämä täyttää tiettyä aukkoa, joka syntyy siinä vaiheessa, kun yritykset kaikkoavat maaseudulta ja yhdistystoiminta ei enää yksistään riitä oman kotiseudun elinvoimasta huolehtimiseen.”

Hautamäki huomauttaa, että yhteisölliskunnallisen yrityksen toimintaa muovaavat aina kunkin alueen ominaispiirteet.

”Alussa vaaditaan paljon työtä ja myös jonkin verran resursseja, että toiminta saadaan käyntiin ja asettumaan uomiinsa. Luonnollista on sekin, ettei kaikki loksahda hetkessä paikoilleen.”

Johannes Tervo
Aktiivinen ja vireä Eskolan kylä sijaitsee 12 kilometrin päässä Kannuksen keskustasta.

Lue lisää

Kyläläiset ostivat koulun eurolla - kylän yhtiö hoitaa päivähoidon ja koulun

Ihmiset Kuhmon perukassa arvostavat luontoa ja omaa rauhaa

MTK:n jäsenkampanja starttasi tänään – "Vedetään yhtä köyttä"

Vuoden eteläpohjalainen kylä onnistui houkuttelemaan lapsiperheitä, mutta nyt sieltä viedään koulu