Kantri

Nokkosperhonen on tuttu liihottelija, mutta miksi sitä ei näy joka vuosi?

Pellonreunojemme yleisin päiväperhonen on toisina kesinä liikkeellä runsain määrin, toisina laji tuntuu kadonneen kokonaan. Nokkosperhosen elämässä on hitunen mysteeriä.
Anita Inberg
Nokkosperhonen on yksi runsaslukuisimmista ja yleisimmistä päiväperhosista Suomessa. Nokkosperhonen on myös yksi kevään ensimmäisistä perhosistamme.

Kaikkihan nokkosperhosen tuntevat. Niitä liitelee joka kesä meidän jokaisen kotipihalla. Moni on silti huomannut, että on kesiä, jolloin nokkosperhosia ei näy yhtään. Ei, vaikka nokkospuskat liiterin takana rehottavat ja sää on mukavan kesäinen.

Miksi nokkosperhosen kannanvaihtelut ovat niin suuria, jopa vuoden välein, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Janne Heliölä?

”Täysin varmaa tietoa tästä ei ole, mutta todennäköisimmin syy on toukkien loisissa. Nokkosperhosnaaraat munivat nokkoselle suuria määriä munia, ja toukkia on samassa paikassa isoja ryhmiä, jossa ne viipyvät melkein täysikasvuisiksi”, Heliölä kuvaa.

”Toukkana ryhmissä elävät perhoslajit ovat ­loiskärpästen mieleen, sillä ryhmät ovat helpompia löytää kuin yksittäin elävät toukat. Loisitut toukat kuolevat jo keskenkasvuisina. Jos loisia on runsaasti, nokkosperhosen kanta voi romahtaa yhdessä ­kesässä.”

Nokkosperhonen on yksi runsaslukuisimmista ja yleisimmistä päiväperhosista Suomessa. Nokkosperhonen on myös yksi kevään ensimmäisistä perhosistamme. Aikuisena talvehtiva laji kiiruhtaa lentoon, parittelemaan ja lisääntymään heti kevään koettaessa, jopa maalis-huhtikuussa.

Heti, kun nokkosen pienet taimet puskevat maasta esiin, laskee nokkosperhonen sille munansa. Ei ole täysin varmaa, miksi nokkonen ei polttele toukkia. Kenties nokkosperhostoukan omat piikit katkovat nokkosen poltinkarvat.

Aikuiset nokkosperhoset ovat viettäneet talven horroksessa suojaisessa paikassa, hirsien rakosissa, linnunpöntöissä ja rakennusten suojissa. Talveksi liiterin seinälle unohtuneen tikkataulunkin takaa on horrostava nokkosperhonen tavattu.

Loppukesästä tapaa usein nuoria nokkosperhosia liitelemässä katonrajassa esimerkiksi varastorakennuksissa tai navetoissa. Ne etsivät sopivaa talvehtimispaikkaa.

On ekoteko ja kädenojennus monelle muullekin lajille kuin talvehtivalle nokkosperhoselle jättää vanha risa puurakennus pystyyn. Vanhoissa rakenteissa pesii myös mesipistiäisiä ja kovakuoriaisia.

”Monet lajit tarvitsevat kuollutta puuta talvehtimisen onnistumiseksi. Myös kesällä voi maa­talousympäristössä tehdä valintoja, jotka avittavat nokkosperhosta”, Janne Heliölä sanoo.

”Pientareiden ja ojanvarsien niitto on hyvä tehdä vasta elokuussa, kun toukat ovat jo kehittyneet perhosiksi. Kun viljelysten ruiskutukset tehdään yöllä, eivät ainakaan päiväperhoset ole silloin lennossa eikä öisin yleensä tuule, joten aineet eivät leviä pellon ­ulkopuolelle.”

Kesäisin nokkosperhosia voi saapua ulkomailta suuria määriä. Nokkosperhosten vaellukset eivät ole säännöllisiä, vaan vaihtelevat suuresti ilmavirtausten mukaan. Joinakin kesinä vaeltaminen ei onnistu lainkaan.

Nokkosperhosen kannattaa pyrkiä eteläisemmistä maista Suomeen, sillä ilmastonmuutoksen myötä sille on tulossa tukalat paikat. Esimerkiksi Hollannissa nokkosperhonen alkaa olla jopa taantuva laji. Toukkien ravintokasvi nokkonen on herkkä kuivumiselle, joten kuumina ja kuivina kesinä toukkakuolleisuus voi nousta suureksi.

Nokkosperhonen – Aglais urticae

Nokkosperhonen on täpläperhosiin kuuluva päiväperhonen. Sen siipien oranssi yläpinta ja kuviointi ovat tutut: etusiiven etureunassa on tummien ja vaaleankeltaisten täplien rivi ja keskellä kaksi pienempää täplää. Takasiipien tyvi on musta. Siipiä reunustaa mustareunaiset siniset kuviot. Nokkosperhonen on keskikokoinen perhonen. Siipien kärkiväli on noin 40–52 mm. Koiras- ja naarasyksilöt ovat muuten samannäköisiä, mutta naaraat ovat hiukan kookkaampia.Nokkosperhonen viihtyy niityillä, avoimissa metsissä, puutarhoissa ja pihoissa.Nimensä mukaisesti nokkonen on perhoselle tärkeä kasvi. Naaras munii munansa nokkosen lehden alapinnalle. Nokkonen on toukkien ainoa ravintokasvi. Nokkosperhosen lisääntyminen epäonnistuu, jos kesä on kovin kuiva ja helteinen.

Lue lisää

Päiväperhoskesä oli yksi 2000-luvun kehnoimmista viime vuonna – kesän paras havaintoruutu oli Pohjois-Karjalan Kiteellä, missä tavoitettiin 59 lajia

Japaniin pääsee Suomessakin: Pukkilasta löytyy majatalo, jossa tunnelma on kuin nousevan auringon maassa

Yö kelluvassa iglussa on häkellyttävä elämys: "Moni asiakas nukkuu niin hyvin, että myöhästyy aamiaiselta"

Luontoa rakastava taiteilija eli lapsuutensa hirven kanssa - Nyt hän maalaa peltosavella ja kasvattaa eksoottisia kasveja