Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Kantri

Ainakin 200 000 suomalaisella on metsäinen nimi – tässä ovat suosituimmat puunimet

Suomalaiset ovat metsäkansaa, ainakin sukunimien monimuotoisuuden perusteella.
Stiina Hovi
Suomalaiset ovat puunimisiä.

Kansakouluni lähellä, harjun rinteessä oli pieni punainen mökki. Siinä asui Männistön muori. Hänellä oli tytär, jota siskoni kävi joskus tapaamassa. Mökki näkyi maantielle, siellä se nökötti mäntyjen keskellä.

Männistön muori on myös valtakunnallinen julkkis – ei toki tämä kotikyläni muori. Kansalliskirjailija Aleksis Kivi kertoo Männistön muorista. Myös hänellä oli tytär, Venla, josta tuli Jukolan Jussin vaimo.

Männistö on tänä päivänä sukunimenä 2 340 suomalaisella. Sitä yleisempiä nimiä on 348. Se ei ole paljon, koska suomalaisilla on käytössä lähes 130 000 erilaista sukunimeä.

Puusta veistetty sukunimi on ainakin 200 000 suomalaisella. Heistä kymmenesosalla on puun nimi sellaisenaan. Selvästi yleisin on Tuomi (3 260), seuraavina Koivu ja Tammi, joita kumpiakin on kymppipyöristyksellä 1 630. Toisen kotimaisen vahvistuksella (Ek, 1 210) tammi hengittäisi tuomen niskaan.

Yli tuhanteen yltävät myös Kataja, Pihlaja ja Jalava. Tämän rajan ylittää myös Vaahtera, kun rinnakkaismuoto Vahtera ynnätään.

Kotimaisista puulajeista harvinaisin on Haapa, heitä nimirekisterissä havisee vajaat kaksisataa. Kansainvälistä puustoa edustaa Palmu (1 290), joita on enemmän kuin Kuusia ja Mäntyjä yhteensä.

Lehmus kasvaa Suomessa vain suppealla alueella, se ei myöskään sukunimenä ole yleinen. Toisin on Ruotsissa. Siellä kuusitoista yleisintä sukunimeä on ’poikanimiä’, son-päätteisiä. Mutta muista sukunimistä neljä yleisintä sisältää lehmuksen: Lindberg, Lindström, Lindqvist ja Lindgren.

Yksi puu ei vielä tee metsää, mutta olisiko kuusi puuta jo Kuusisto? Meitä Kuusistoja on 5 060. Häviämme kirkkaasti Koivistoille, heitä on 9 540. Perässämme tulevat Lepistö ja Haavisto runsaan tuhannen päässä. Sitten onkin jo Männistön vuoro, ja lisää seuraa. Selvä peränpitäjä on Pajusto, vain parikymmentä.

Tätä sto/stö-nimityyppiä on kaikkiaan yli 30 000. Sen päihittää nen-tyyppi, joka muutoinkin jyrää Suomessa kaiken muun. Puisten nen-nimien 50 000-päisessä joukossa on myös kaksi maamme yleisintä puuperäistä sukunimeä: Tuominen (12 340) ja Leppänen (10 560). Kaikkien sukunimien listalla ne ovat sijoilla 24 ja 33.

Tuomi on siis tähän mennessä voittanut kaksi kisaa kolmesta ja Tuomistojakin on parituhatta. Miksi tämä puu on "yliedustettu"? Onhan sillä kauniit valkoiset kukkatertut ja se kasvaa monen kodin pihassa. Mutta näin on asia myös pihlajan osalta. Miksi tuomi on kymmenen kertaa yleisempi kuin pihlaja, kun nämä kolme nimityyppiä ynnätään?

Asian selvittäminen edellyttäisi laajaa, monitieteistä työryhmää. Mutta sallittakoon pieni spekulointi.

”Pyhät on pihlajat pihalla, pyhät oksat pihlajissa, pyhät lehvät oksasissa, marjaset sitä pyhemmät.” Näin tietää Kalevala. Pyhänä puuna pihlaja oli pelottava. Ei siltä uskaltanut varastaa nimeä, se olisi voinut tietää onnettomuutta. Pihlaja oli puiden joukossa myös tietäjä, sen marjat ennustivat talven lumitaakan. Tuomella ei tällaisia kykyjä ollut.

Lisäksi voisi arvella, että kolmitavuinen pihlaja taipuu heikommin sukunimiksi kuin kaksitavuinen tuomi. Mutta luovuutta ei pihlaja-ihmisiltä ainakaan ole puuttunut. Pihlanen, Pihlainen, Pihlasto, Pihlajisto, Pihlavisto… Näitä kaikkia yleisempi muoto on Pihlava (410).

Kuusikko ei kuulosta yhtä jylhältä kuin Kuusisto. Pahoittelut tästä omahyväisestä mielipiteestä kaikille 210 Kuusikolle. Tämän päätesarjan voittaa ylivoimaisesti Männikkö (1 380). Koivikko, Haavikko, Lepikko/ö, Tuomikko, Pajukko, Saarnikko ja Jalavikko eivät yhteisvoiminkaan päihitä sitä.

Viimeinen vaan ei vähäisin nimiperhe on la/lä-päätteiset. Nyt on tasainen kärki. Koivula, Kuusela ja Haapala ovat kaikki neljäntuhannen tuntumassa. Keskisarjaa edustavat Mäntylä, Honkala, Leppälä ja Tuomela, kevytsarjaa Pajula ja Tammela, höyhensarjaa Katajala ja Raitala.

Kun pääte pitenee, rivit harvenevat. Mutta Haapalaiset (1 480) rynnistävät isolla joukolla, Koivistoiset puolta pienemmällä. Lyhimmällä mahdollisella päätteellä rivit myös rakoilevat. Saarni-pesueella peräti yleisin nimimuoto on Saarnio (750). Toinen isohko o-ryhmä on Raitio (640).

Puulajin sisältäviä yhdyssana- tai etuliitenimiä on useita satoja, eniten koivulla. Tällainen sukunimi on ehkä 50 000 suomalaisella. Kärkitrion muodostavat Haapaniemi (2 170), Koivuniemi (2 000) ja Koivumäki (1 590). Todettakoon, että Mäntyniemi (576) päihittää Tamminiemen (68) kirkkaasti.

Metsä sisältyy lukuisiin sukunimiin, niistä yleisin on Metsälä (920). Itse Metsä on pesueensa kuudenneksi yleisin, Suomessa on 174 Metsää. Edellä ovat myös Metsäranta, Isometsä, Metsänen ja Metsämäki. Puulajikohtaisina edustajina nimien joukossa ovat Lehmusmetsä, Tammimetsä ja Koivumetsä.

Kirjainyhdistelmän puu sisältäviä sukunimiä on melkoisesti, niistä yleisin on Puustinen (2 780). He eivät varmaan ole metsässä kasvaneita, eivät myöskään Puumalaiset ja Puurtiset. Yleisin ”oikean puun” sisältävä sukunimi on Puusaari (290). Puu-päätteisiä nimiä on listalla vain kolme: Lehtipuu, Vastapuu ja Karapuu.

Entäpä puun osat, mikä niistä on löytänyt tiensä useimman suomalaiskodin ovikilpeen? Kyllä se on sama, mikä kerrostaloissa tipahtaa aamuisin postiluukusta – lehti. Tarkemmin sanottuna sen kutistettu versio, Lehtinen. Heitä on 14 900.

Harvinainen ei ole myöskään pelkkä Lehti (2 330). Sitä seuraavat Oksa (1 110), Latva (579), Kanto (576), Havu (246), Kaarna (236) ja Juuri (87). Neulanen, Tuohi ja Runko ovat listalla mukana, mutta Käpyä ei näy.

Lähteenä on käytetty Digi- ja väestötietoviraston luetteloa. Siinä ovat kaikki sukunimet, joilla on vähintään 20 edustajaa. Näitä nimiä on 22 796.

Oman nimen yleisyyden voi tarkistaa: verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu

Aiheet sukunimi
Lue lisää

Terhi ei toimi ulkomailla eikä se haittaa – brittien kauhea nimitapa aiheutti kuitenkin kulttuurishokin

Arvaa kuka: Pystytkö päättelemään henkilön etunimen tämän oman kuvauksen perusteella?

”Ihmiset todellakin ovat nimensä näköisiä" – etunimi voi vaikuttaa jopa hiustyyliisi, sukunimen valinta kertoo perheen arvoista

Nyt se on mahdollista: Avoliitossa elävätkin voivat saada yhteisen sukunimen