Kantri

Pohjois-Korealla oli iso vaikutus kotimaiseen alppiruusujalostukseen: Sata vuotta sitten sattunut erehdys oli onnenpotku

Kukkivat rodot muuttavat mäntykankaat satumetsiksi. Värikirjoltaan ne hehkuvat valkoisina, punaisen eri sävyissä ja jopa keltaisina.
Säde Aarlahti
Alppiruusujen kukinta alkaa toukokuussa ja jatkuu heinäkuun alkuun saakka. Lajikevalikoima Suomessa on harvinaisen runsas ja kattava.

Alppiruusut ovat kiehtoneet puutarhaharrastajia siitä lähtien, kun ensimmäiset Etelä-Suomen talvea kestävät taimet ilmestyivät myyntiin. Vielä nelisenkymmentä vuotta sitten lajikevalikoima oli kuitenkin niin suppea, että alppiruusulla tarkoitettiin lähes yksinomaan lilahtavakukkaista puistoalppiruusua (Rhododendron ’Catawbiense Grandiflorum’).

Nykyisin alppiruusujen värikirjo on laajentunut niin, että kukinnot voivat hehkua lähes kaikissa punaisen sävyissä. Myös valkokukkaisia lajikkeita löytyy runsaasti. Uusimpina joukkoon ovat tulleet keltakukkaiset lajikkeet.

Lajikkeiden runsaudesta voidaan kiittää kotimaista jalostustyötä. Juuri alppiruusu innoitti aikoinaan suomalaisia kasvinjalostajia niin, että näyttävistä pensaista alettiin risteyttää entistä talvenkestävämpiä kantoja. Samalla kun lajikkeita risteytettiin, syntyi suuri määrä taimia jotka istutettiin kaupunkien puistoihin. Monet nykyisistä alppiruusupuistoista istutettiinkin aikoinaan taimien koekentiksi.

Kokeiden onnistumisesta kertoo se, että kolmessakymmenessä vuodessa taimista on kasvanut näyttäviä, puumaisia pensaita, jotka täyttyvät touko-kesäkuussa sadoista ja jälleen sadoista värikkäistä kukinnoista.

Jalostuksen onnenpotkuksi osoittautui lähes sata vuotta sitten sattunut erehdys. Jo tuolloin haluttiin kokeilla eri alppiruusujen menestymistä Suomessa. Niinpä Mustilan Arboretumiin tilattiin Pohjois-Koreasta ohotanalppiruusun siemeniä. Siemenet saatiin, mutta ohotanalppiruusun sijaan niistä kasvoi rotevakasvuinen, tuntematon alppiruusupensas.

Nimetön pensas osoittautui talvenkestävyydeltään ylivoimaiseksi. Vuosien saatossa se tunnistettiin japaninalppiruusun korealaiseksi, aiemmin tieteelle tuntemattomaksi kannaksi (Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii).

Suomessa valkokukkainen pensas tunnetaan nyttemmin mustilanalppiruusuna. Se on toiminut risteytysvanhempana lähes kaikkien kotimaisten alppiruusulajikkeiden taustalla. Joidenkin lähteiden mukaan mustilanalppiruusu saattaa kestää jopa -45°C pakkasta. Joka tapauksessa pensas selvisi Suomessa talvisodan aikaisista -40°C pakkas­lukemista.

Mustilanalppiruusun perimän ansiosta kotimaisia alppiruusuja voidaan kasvattaa Oulun ja Kuusamon korkeudella asti. Nykyisistä lajikkeista kestävimpiin kuuluvat marjatanalppiruusut, kuten vaaleanpunakukkainen ’Haaga’ ja valkokukkainen ’P.M.A. Tigerstedt’. Yakushimanalppiruusu ’Kullervo’ talvehtii niitäkin pohjoisemmassa.

Säde Aarlahti
’Mist Maiden’ kuuluu Yakushimanum-­alppiruusuihin eli ”jakuihin”. Niiden suosio on noussut kohisten.

Useimmat julkiset alppiruusupuistot on perustettu mäntyvoittoiseen metsäpohjaan, jossa pensaiden on huomattu menestyvän hyvin. Kotipihalla yksi suurimmista virheistä onkin istuttaa rodo avoimen nurmikon keskelle.

Alppiruusun viihtymisen salaisuutena on hapan ja ilmava kasvualusta sekä kevyt varjostus, joka suojaa pensaita kuivumiselta ja varhaiskevään auringolta. Savisessa maassa alppiruusu ei viihdy.

Jos omalta pihalta ei löydy riittävän varjoisaa paikkaa alppiruusuille, kannattaa katseet kääntää atsaleojen puoleen. Nämä tunnelmaltaan samankaltaiset pensaat viihtyvät alppiruusuja valoisammilla paikoilla.

Aiemmin neuvottiin usein poistamaan alppiruusun kuihtuneet kukinnot, jotta kasvi jaksaisi tuottaa kukkia myös tulevana kesänä. Nykyisin monet harrastajat ovat huomanneet, että tämä ei ole välttämätöntä, toki kuihtuneet kukinnot voi poistaa, mikäli kokee ne häiritseviksi.

Tärkeämpää hoidon kannalta on varmistaa, että maa pensaiden lähellä ei tiivisty, ja että juuristo ei pääse kärsimään kuivuudesta. Alppiruusua onkin usein tarpeellista kastella varsinkin kevään ja alkukesän kuluessa.

Säde Aarlahti
Sinialppiruusun (Rhododendron impeditum) kauneus piilee sirossa kasvutavassa ja ­selvästi sinertävänsävyisissä kukinnoissa.

Alppiruusu ei kaipaa leikkaamista, mutta sietää kuivien oksien poistamista sekä satunnaista karsimista. Sen juurelle voi lisätä keväisin hieman rodo- tai perunalannosta sekä tuoretta kuoriketta estämään kosteuden haihtumista ja rikkakasvien kasvua. Rodojen hento juuristo ei kykene kilpailemaan heinien juurten kanssa. Sen sijaan monet varjossa viihtyvät maanpeittokasvit sopivat hyvin alppiruusujen alustoille.

Hyviä seuralaiskasveja alppiruusuille ovat muun muassa varjoyrtti, pikkutalvio ja tiarella. Metsäiseen alppiruusupuutarhaan sopivat niin ikään kuunliljat, rotkolemmikit, kärhöt, laikkuköynnökset, saniaiset sekä ikivihreät tuijat, hemlokit ja sembrat.

Kasvinjalostajien jalanjäljissä voi myös kokeilla lisätä alppiruusuja itse. Se onnistuu yleensä melko helposti joko taivukkaista tai versopistokkaista, tosin osa lajikkeista saattaa juurtua vasta, kun pistokkaita on ensin säilytetty reilu kuukausi jääkaappilämmössä.

Monet alppiruusuharrastajat kasvattavat uusia alppiruusuja myös omien pensaidensa siemenistä. Pienenpienet siemenet itävät parhaiten pilkotun rahkasammalen pinnalla, niitä ei peitetä.

Säde Aarlahti
Kotimainen, FinE-tunnuksen saanut ’Mauritz’ kukkii kirsikanpunaisin kukin.

Alppiruusukohteita kotimaassa

Haagan Alppiruusupuisto Laajasuontie 37, HelsinkiMeilahden arboretum Johannesbergintie 7, HelsinkiKumpulan kasvitieteellinen puutarha Jyrängöntie 2, HelsinkiKaisaniemen kasvitieteellinen puutarha Kaisaniemenranta 2, Helsinki.Laajalahden Rodopuisto Espoo (Kirvuntien ja Hiitolantien välissä)Metsolansuon alppiruusupuisto Metsolantie 42, VantaaVahteriston alppiruusupuisto Teerimäenkatu, RiihimäkiSapokan vesipuisto Tallinnankatu 12, KotkaFuksinpuisto Puistotie 12, KotkaRuissalon kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215, TurkuIlolan arboretum Kalkkilantie 1325, SaloYltöisten arboretum Toivonlinnantie 518, PiikkiöRaision Alppiruusupuisto Kirkkoväärtinkuja 20, RaisioArboretum Mustila Mustilantie 57, ElimäkiMäyrämäen alppiruusupuisto Mäyrämäentie, JyväskyläMarjatan alppiruusupuisto Tarvaalantie 121, LaukaaKoskelanpuisto Äänekoski (Koskelan setlementin ja ­keskuskoulun välissä)Suonenjoen alppiruusupuisto Koulukatu 2, SuonenjokiRantasalmen alppiruusupuisto Kylätie 58, RantasalmiJoensuun Botanian alppiruusuistutukset sekä Joensuun kaupungin arboretum Heinäpurontie 70, JoensuuNiiralan alppiruusupuisto Ukkokodintie 1, KuopioVaasan alppiruusupuisto Kottaraisenkatu 9, VaasaViitasaaren alppiruusupuisto Keskitie 12, ViitasaariTuiranpuiston alppiruusuistutukset Oulu (Valtatien ja Kangaspolun välissä)Oulun kasvitieteellinen puutarha Kaitoväylä 5, Oulu

Lue lisää

Suomalaiset astiataimet valmiita istutettavaksi

Japaniin pääsee Suomessakin: Pukkilasta löytyy majatalo, jossa tunnelma on kuin nousevan auringon maassa

Yö kelluvassa iglussa on häkellyttävä elämys: "Moni asiakas nukkuu niin hyvin, että myöhästyy aamiaiselta"

Luontoa rakastava taiteilija eli lapsuutensa hirven kanssa - Nyt hän maalaa peltosavella ja kasvattaa eksoottisia kasveja