Kantri

Kehrääminen on ikiaikaista mindfulnessia – "Mitä taidokkaampaa lankaa haluaa tehdä, sitä enemmän on keskityttävä ja oltava läsnä"

Nyt kaivetaan perintörukit esiin ja opetellaan kehräämään. ­Kehruun suosio on viime ­aikoina ollut nousussa, eikä ihme: siinä yhdistyvät ­kädentaidot ja rauhoittava ­läsnäolo.
Petteri Kivimäki
Kehruuseen erikoistunut käsityöyrittäjä Teija Saastamoinen antaa usein kehrätessä rukin viedä. ”Kun ei ole määränpäätä, ja antaa rukin laulaa, lanka alkaa itse kertoa tarinaansa.”

Teija Saastamoisen jalkaterä hakeutuu rukin polkusimelle. Nilkan pumppaava liike saa rukin pyörän pyörimään.

Rukki alkaa kehrätä vanhan koulurakennuksen luokkahuoneen nurkassa, ja kädessä lepäävä villalepere muuttuu pyörivän liikkeen myötä langaksi.

”Kehruu on rentouttava harrastus, vähän sellaista mindfullnesia. Tässä mieli rauhoittuu, rukin pyörintä vie mennessään ja näkee heti oman kätensä jäljen”, kehruuseen erikoistunut käsityöyrittäjä kertoo.

Äänekosken Konginkankaalla Kalaniemen kylässä asuva Saastamoinen innostui kehräämisestä nelisen vuotta sitten.

”Helpommalla olisin päässyt, kun olisin mennyt kehruukurssille, mutta opettelin itse kaiken alusta asti. Kursseja ei siihen aikaan järjestetty kuin harvakseltaan, ja niistä suurin osa oli Etelä-Suomessa”, Saastamoinen muistelee.

Yrityksen ja erehdyksen kautta Saastamoisen perinteinen kiikkalainen rukki alkoi tulla tutuksi.

”Mitä taidokkaampaa lankaa haluaa tehdä, sitä enemmän on keskityttävä ja oltava läsnä”, käsityöläinen tähdentää.

”Monesti kuitenkin vain päästelen menemään, annan rukin viedä. Kun ei ole määränpäätä ja antaa rukin laulaa, lanka alkaa itse kertoa tarinaansa”, hän maalailee.

Äänekosken kaupunki omistaa 1980-luvulla lakkautetun Kalaniemen koulun.

Teija Saastamoinen vuokraa yhtä rakennuksen huoneista ja pitää siellä käsityöpuotia. Nainen myös järjestää vanhan koulun luokkahuoneessa säännöllisesti kehruukursseja.

”Tänä vuonna vedän yhteensä 20 kurssia. Suurin osa niistä on täällä Kalaniemessä, mutta sovittaessa olen järjestänyt niitä myös yhteistyökumppaneiden, kuten lampureiden tai muiden käsityöalan yrittäjien luona”, Saastamoinen kertoo.

Yleensä kehruukurssi järjestetään yhden viikonlopun aikana lauantaista sunnuntaihin.

”Kesto on yhteensä 10–12 tuntia jaettuna kahdelle päivälle. Ryhmäkoot ovat pieniä, neljästä kymmeneen henkeä. Korona-aikaan ylärajana on ollut kahdeksan”, Saastamoinen toteaa.

”Pieni ryhmäkoko mahdollistaa sen, että pystyn keskittymään jokaiseen oppijaan ajan kanssa ja erikseen. Siten jokainen ehtii oppimaan asiat itselleen sopivalla tavalla ja sisäistää oppimansa.”

Kehruukurssi pitää sisällään karstaamisen, kehräämisen sekä rukin huollon perusteet.

Kursseilla kehrätään perinteisillä vanhoilla rukeilla. Kurssille osallistuva saa tuoda sinne oman rukkinsa, mutta rukkeja on Saastamoisella omasta takaa.

”Puodilla on muutama rukki varastossa ja tarvittaessa voin noutaa niitä kotoa lisää.”

Ennen kuin päästään kehräämään, täytyy villa käsitellä karstoilla kehruukuntoon.

”Villaa lähdetään hennoin otteen selvittämään, kuin vauvan päätä silittäisi. Tämä työvaihe ottaa aikansa”, Saastamoinen opastaa.

Varsinainen kehruu käynnistyy, kun villaleperettä ohennetaan käsin ja poljetaan rukkia, jolloin rullalle syntyy lankaa.

Polkusimen kautta liike-energia ohjautuu rukin pyörälle ja sitä kautta rullalle, jolloin villaan tulee kierrettä ja se muotoutuu kestäväksi langaksi.

”Tuoreen langan pitää antaa seuraavaksi levätä muutaman päivän ajan, jonka jälkeen siitä voi alkaa valmistaa vaatteita.”

Petteri Kivimäki
Ennen kehräämistä villa karstataan. Teija Saastamoisen kurssilla oppii senkin.

Teija Saastamoisen mukaan jokainen kursseille osallistuva omaksuu kehruun perustaidot.

”Ihmiset saavat viedä ne langat kotiin, mitä ehtivät kurssin aikana kehrätä. Näillä kursseilla kehrätään lankaa yksi- ja kaksisäikeisiksi vyyhdeiksi. Kokeneemmat pääsevät opettelemaan kertaamisen myös kolmisäikeiseksi”, hän kertoo.

”Kursseillani opetellaan yksisäikeisten lankojen kehräämistä lyhytvedoilla, kokeneemmille opetan kehräämistä myös pitkävedolla. Erilaisia kehruutekniikoita on kuitenkin olemassa runsaasti, ja vaativampien tekniikoiden harjoittelusta saa elinikäisen projektin.”

Kalaniemen kehruukursseilla käytetään suomenlampaan ja kainuunharmaksen villoja.

”Itselläni on kaksi suomenlammasta sekä kaksi suomenlampaan ja kainuunharmaksen sekoitusta. Näitä villoja kehrätään, jonka lisäksi kurssille osallistuvat tuovat jonkin verran omia villojaan. Lisäksi käytössä on myös kerintäkeikoilta mukaan tulleita villoja, sillä omien lampaiden villa ei riitä kaikille kursseille.”

Kurssin lopuksi opetellaan myös rukin huoltamista.

Petteri Kivimäki
Rukin lyhty ja rulla, jonka ympärille lanka kehrätään.

Kehruukurssien suosio on Saastamoisen mukaan kasvanut huomattavasti parin vuoden aikana.

”Kun vielä neljä vuotta sitten kurssit olivat harvassa ja niitä oli lähinnä etelässä, pyörii nyt runsaasti kehruukursseja kautta maan. Kursseilleni on ollut hyvin tulijoita”, Saastamoinen sanoo.

Käsityöyrittäjä uskoo, että ekologisuus ja tuotteen alkuperän jäljitettävyys tuovat kehruuharrastuksen pariin yhä enemmän ihmisiä.

”Kehräämällä saa valmistettua uniikkia lankaa erittäin ympäristöystävällisellä tavalla. Ja tietää, mistä villat ovat peräisin, usein jopa lampaan tarkkuudella.”

Suurin osa kehruuharrastuksen aloittajista on muutenkin käsitöistä kiinnostuneita.

”Kehruuta voi kuitenkin suositella mielestäni ihan kaikille asiasta kiinnostuneille. Kurssille kannattaa osallistua, vaikka käsitöistä ei olisi sen kummempaa aiempaa kokemusta. Täältä saa villat hyötykäyttöön”, Saastamoinen summaa.

Lue aiheesta lisää ja katso video kehruusta: Video: Näin lampaan villasta kehrätään rukilla lankaa

Petteri Kivimäki
Käsin kehrättyjä lankoja suomalaisten lampaiden villasta.

Kehräyksen ydin on kierre

  • Kehruun perusajatus on: kuidusta tehdään säiettä lisäämällä siihen kierre.
  • Kuidun kiertäminen säikeeksi on kehräyksen ydin. Kierre syntyy, kun pyörivä liike kiertää kuituja toistensa ympäri.
  • Lanka koostuu yhdestä tai useammasta ­säikeestä.
  • Kertaaminen on säikeiden kiertämistä yhteen langaksi.
  • Lähde: Tuulia Salmela, Kehrääjän käsikirja. Minerva.
Lue lisää

Video: Näin lampaan villasta kehrätään rukilla lankaa

Tiina Hautamäki aloitti uuden uran lankavärjärinä – "Aikaisemmin viikot toistivat itseään"

Islantilaisvillapaitojen suursuosion myötä yhä useampi neuloja on löytänyt kotimaisen villan – Suomalaisneuleet-ryhmä on kasvanut tänä vuonna yli tuhannella seuraajalla

Kansatieteilijä ryhtyi neulomaan Kalevalan runoja – "Lankaa hypistellessä voi tulla esimerkiksi vahva olo, että tästä täytyy neuloa hiiden hirvi"