LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Kantri

Itsesitoja sitoi pohjalaispariskunnan yhteen – "Sanoin että jos hän aikoo seurustella kanssani pidempään, niin hakisi koneen ja ruvettaisiin tekemään yhdessä kauralyhteitä"

Kaksi vuotta sitten Marianne Rajala ja Janne Lehtinen alkoivat sattuman kautta valmistaa kauralyhteitä. Nyt niitä myydään rekkalasteittain ympäri Suomea.
Johannes Tervo
Janne Lehtinen ja ­Marianne Rajala ­lyhteiden teossa kaura­vainiolla Koskenkorvalla elokuussa.

Joskus asiat vain loksahtavat kohdalleen. Tällä kertaa siihen tarvittiin vanha maatalouskone, rohkeaa yrittämistä ja aimo annos rakkauden huumaa.

Syksyllä 2019 ilmajokelainen Marianne Rajala huomasi Tori-sivulla ilmoituksen, jossa annetaan ilmaiseksi 50-luvun itsesitojakone. Harvinainen kone leikkaa viljan ja sitoo sen lyhteiksi.

Rajala innostui nettilöydöstä niin paljon, että soitti oitis tuoreelle poikaystävälleen Janne Lehtiselle.

”Olimme tapailleet vasta kaksi viikkoa. Sanoin Jannelle, että jos hän aikoo seurustella kanssani pidempään, niin hakisi koneen ja ruvettaisiin tekemään yhdessä kauralyhteitä”, Rajala kertaa.

Lehtinen haki sitojan seuraavana päivänä. Tavoitteena oli tehdä sata lyhdettä joulumyyjäisiin ja tuliaisiksi. Viikon kuluttua koneen hausta Rajalalla välähti ja koko touhu nousi uusiin sfääreihin.

Hän työskenteli aikoinaan myyjänä Tokmannin myymälässä. Niinpä hän päätti soittaa rohkeasti tuohon Suomen suurimpaan halpakauppaketjun.

”Kerroin rempseänä, että alamme tehdä kauralyhteitä, että otatteko myyntiin. He tilasivat kymmenen tuhatta kappaletta”, Rajala muistelee käänteentekevää puhelua.

Iso tilausmäärä aiheutti vipinää ja pienoisen paniikinpoikasen, sillä kumpikaan ei tiennyt lyhteiden valmistamisesta juuri mitään.

”Vaikka olen touhunnut ikäni maatalouskoneiden kanssa, niin itsesitojasta ei ollut mitään käryä. Olin nähnyt niitä vain kuvissa. Ei auttanut muu kuin ajaa ja kokeilla, että mitä tapahtuu. Mutta homma lähti pelaamaan hyvin”, Janne Lehtinen muistelee.

Suuri tilaus nopeutti suunnitelmia. Rajala ja Lehtinen laittoivat hynttyyt yhteen ja ostivat vanhan maatilan Ilmajoen Koskenkorvalta. He perustivat maatalousyritys Korvalaanen Oy:n.

Tilalla on 88 hehtaaria peltoa, hevosia, kanoja, koira ja kissa. Uusperheessä asuu kolme lasta. Jannen aikuiset lapset ovat jo maailmalla.

”Itsesitoja oli meidän ensimmäinen yhteinen koneemme ja tavallaan se sitoi meidät yhteen kuin avioliitto”, Rajala naurahtaa.

Kauralyhteen matka pellolta markettiin on pitkä. Haastavin ja työläin vaihe on kuivattaminen. Lyhteet kuivataan pääosin vanhanaikaisesti seipäillä tai kokkosilla. Sateella ne on tuotava suojaan ja vietävä taas sateen jälkeen takaisin seipäille.

Lyhteitä on tehty ahtaissa tiloissa. Ensi vuonna valmistuva kuivaushalli nopeuttaa ja vähentää työtä.

Viime vuonna Rajala sitoi lähes kaikki lyhteet itse, mutta tänä syksynä yritys palkkasi yhden työntekijän palkkatuella. Myös sukulaiset ja ystävät ovat olleet kallisarvoisina ruuhka-apulaisina.

Isoin apu on ollut Mariannen isoveli Marko Rajala. Viimeksi hän keksi yritykselle leikkurin, joka nopeuttaa lyhteiden leikkaamista.

”Pellolla hän oli myös niin innokkaasti auttamassa, että hänen kesälomansa meni lyhteiden kanssa. Ilman isoveljen apua olisi kädet loppuneet kesken”, Rajala kiittelee.

Johannes Tervo
Vanhan ­Valmet-traktorin perässä on Viking-­merkkinen itsesitoja.

Tätä juttua tehdessä navetassa käy kuhina, kun Lehtisen äiti ja isä sekä helsinkiläiset siskonpojat leikkaavat ja sitovat lyhteitä.

Joulun alus on lyhteiden myyntisesonkia, joten ne on saatava kauppoihin joulukuun alkuun mennessä.

”Viime vuonna tein ja sain viimeisen lavallisen valmiiksi, kun rekka oli jo pihassa lastaamassa kuormaa. Olo oli huojentunut, kun lyhdekuorma lähti maailmalle”, Rajala sanoo.

Asiakkailta on tullut liikuttavan hyvää palautetta ympäri Suomea. Korvalaasen lyhde paina yli kilon ja se on kooltaan suurempi kuin useimmilla kilpailijoilla.

”Me tykätään, että siitä on pidempään iloa ja se on oikean kauralyhteen näköinen”, yrittäjät kehuvat.

Lyhde on hyvä ja ekologinen vieminen. Suomalaispihojen rakastettu klassikko elää uutta nousukauttaan ja kelpaa myös sisustustarkoituksiin ja koristeiksi esimerkiksi häihin. Monet pitävät lyhdettä kuin kuivakukkaa.

Lyhteiden sivutuotteena tulee olkea, joka paalataan ja myydään kanien kuivikkeeksi. Korvalaanen Oy myy myös heinää, mustakauraa ja hamppua.

Uusi hittituote on mustakaurahiutaleet.

”Kaikki valmistamamme mustakaurahiutaleet on myyty hetkessä. Mustakaura on alkuperäinen suomalainen kaura, se on terveellisempää ja maukkaampaa kuin tavallinen kaura. Tämän talven uutuus on ”Hevoosille tehty mustakauralyhyres.”

Johannes Tervo
Itsesitojan niputtamat kauralyhteet kootaan kasoihin eli kokkosiin kuivamaan.

Korvalaasten tavoitteena on olla Suomen suurin lyhdevalmistaja. Maatilan yhteyteen avataan lähikuukausina tilamyymälä.

Rajala ja Lehtinen ovat molemmat kotoisin maalta. Lehtisellä on pitkä ja monipuolinen kokemus maatalousurakoinnista.

Rajala on työskennellyt myyjänä, kunto-ohjaajana ja radiotoimittajana.

”Vaikka viihdyin pitkään muissakin ammateissa, niin aina taustalla oli aina ajatus, että luonto ja maanviljely ovat mun juttujani.”

”Meitä molempia kiinnostaa vanhat asiat. Mietimme koko ajan, miten niihin voisi tuoda uusia twistejä. Me toteutamme vanhaa uutta”, Rajala tiivistää.

Vaikka viimeiset kaksi vuotta ovat olleet kiireistä aikaa ja yhteinen vapaa-aika on ollut kortilla, tuore yrittäjäpari on nauttinut täysin siemauksin uudesta elämänvaiheestaan.

Korvalaanen Oy on hyvä esimerkki uudentyyppisestä maatalousyrityksestä, joka luo ympärilleen positiivista kylähulluutta, jota maaseudulla tarvitaan. Murteella kirjoittaminen, huumori ja eteläpohjalaisuus ovat oleellinen osa yrityksen imagoa.

”Tätä työtä ei kannata ottaa liian vakavasti, koska silloin siitä voi tulla kamalaa. Onneksi useimmat ymmärtävät meidän huumoriamme ja naureskelevat mukana”, Rajala sanoo.

Yrittäjäpari suuntaa tulevaisuuteen luottavaisin ja positiivisin mielin.

”Haasteita on, mutta onneksi meitä on kaksi pölhöä keksimässä ja toteuttamassa ideoita. Minä olen ideariihi ja Janne järjen ääni”, Marianne toteaa.

”Kyllä maaseudulla on mahdollisuuksia, kun vain tekee ja keksii oikeat kanavat. Meillä on hyvä tiimihenki", Janne toteaa. "Kun Marianne ideoi, niin mun tarttee vain teherä ja ajaa.”

Joululyhde on pohjoismainen tapa

  • Lyhde on leikatusta viljasta tehty kimppu. Sanan alkuperä on epäselvä.
  • Ensimmäiset tiedot joululyhteestä ovat peräisin 1700-luvulta. Lyhteen pystyttämisen linnuille on pohjoismainen tapa ja sen arvellaan liittyneen maanviljelystaikoihin. Uskottiin, että joululyhde takasi hyvän viljavuoden. Sitä pidettiin 1700-luvulla pakanallisena tapana.
  • Lyhteiden valmistaminen oli alun perin käsityötä, mutta koneellistumisen myötä ryhdyttiin käyttämään hevosen tai traktorin perässä kulkevaa itsesitojaa, joka samanaikaisesti leikkaa viljan ja sitoo korret lyhteiksi.
  • Itsesitoja oli yleinen pientiloilla 1950–60-luvuilla. Leikkuupuimurien yleistymisen myötä lyhteiden itsevalmistus väheni.
  • Lyhde hankitaan useimmiten joulunpyhiksi, mutta monet pitävät lyhdettä pihalla syksystä kevääseen, jotta linnut saavat ruokaa läpi talven.
  • Lähde: Kotus
Lue lisää

Maistuvatko kotimaiset eväät linnuille? "Hyvällä omatunnolla voi ostaa läskiä ja pähkinöitä – siitä on hyötyä luontosuhteelle"

Tarvittiin hullu visio ja puolen vuoden jäätävä remontti, kun stadilainen porukka yrityksineen muutti Köyliöön

Janika Koljonen tiesi jo lapsena, että lypsykarja on hänen juttunsa: "Alustavasti olemme suunnitelleet yhtymän perustamista isäni kanssa"

Voiko näin pienellä kylällä pyörittää kannattavaa yritystoimintaa, mietittiin Eskolassa – menestyksen avain oli koota pienet palvelut yhteen