LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Kantri

Lumikko ei olekaan aina valkea talvella – Vaikuttavatko lumettomat talvet jo pikkupedon ulkomuotoon?

Lumikko on tunnettu hohtavanvalkeasta talvipuvustaan. Aina se ei kuitenkaan takkinsa väriä vaihda.
Esko Inberg
Kuvassa oleva lumikko on kuvattu keskitalvella, mutta ei ole talvipukuinen eikä myöskään kesäpuvussa vaan jotain siltä väliltä.

Joka vuosi tähän aikaan ympäri Suomea jännitetään, tuleeko valkea vai musta joulu. Oli kumpi tahansa, lumikolla on syksyllä edessään kesäpuvun vaihto talviturkkiin.

Lumikon kaksivärinen, ruskea karvapeite vaihtuu talvella lumenvalkoiseen, oli ympäristö luminen tai ei. On ajateltu, että se vaihtaa turkkinsa perustuen valon määrään, ei lumipeitteen tuloon.

Lumettomana alkutalvena peltojen reunoilla voi siis vipeltää vitivalkoinen lumikko, joka pistää petolinnun silmään jo kaukaa. Suojaväriksi tarkoitettu asu saattaa koitua tällöin lumikon kohtaloksi.

Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa, ettei kaikilla lumikoilla ole valkoista talviturkkia. Vanhan turkin se toki pudottaa syksyllä ja kasvattaa tilalle uuden, mutta puhtaanvalkoisen sijaan se saattaa olla selästään ruskea tai kirjava. Kenties valojaksojen vaihtelu ei olekaan enää ainoa määräävä tekijä lumipuvun vaihdossa.

Lumikko on pienin petonisäkkäämme. Se mahtuu vipeltämään saaliseläimensä myyrän koloissa sujuvasti. Pienen kokonsa myötä lumikolla on nopea aineenvaihdunta. Sen on syötävä myyrä joka päivä.

Jos myyriä on runsaasti ja maassa on hanki, on lumikolla tiedossa juhlava talvi. Se kulkee sulavasti lumipeitteen alla ja ruokailee eikä juuri pinnalla näyttäydy.

Lumikkoa tavataan koko Suomessa, Lapissa se on vähälukuinen. Sen elinympäristönä ovat metsänreunat, niityt, kasvipeitteiset pellonreunat ja hakkuualueet.

Elinpiiri voi olla jopa vain hehtaarin kokoinen, jos myyriä piisaa. Myyrien ollessa vähissä lumikko voi taivaltaa ruuanhakureissuille 10–20 hehtaarin alueella.

Lumikkoja on myös kaupungeissa. Joskus on esitetty, että lumikosta olisi apua kaupunkien rottasotiin tai citykaniongelmaan, mutta tokkopa. Jo rotta alkaa olla lumikolle liian iso pala. Sitä paitsi lumikko välttelee aukeita paikkoja, ja rottajahdissa sen olisi liikuttava rohkeammin myös muualla kuin jyrsijäkäytävissä.

Pikkuinen lumikko käyttää pikkujyrsijöiden koloja kesäaikaan myös pesäpaikkanaan. Lumikkonaaras saa huhti–kesäkuussa 4–6 poikasta. Huonoina myyrävuosina poikasia ei ehkä synny lainkaan.

Toisin kuin monella muulla näätäeläimellä, lumikolla ei ole viivästynyttä sikiökehitystä. Sen lisääntymissykli onkin nopea: lumikkonaaras synnyttää poikaset huhti–toukokuussa, ja poikaset voivat jatkaa sukuaan jo samana kesänä. Jos ruokaa on riittävästi, aikuinen naaras voi tekaista kesän mittaan kahdet poikaset.

Kansanperinteessä lumikko mainitaan navetan asukkina. Sitä on aikanaan kutsuttu muun muassa nimellä läävämato, sillä se vikkelänä ja lyhytjalkaisena otuksensa muistutti ihmisten mielestä matelijaa. Sitä saatettiin pitää myös navetan haltijaeläimenä, jota piti kohdella kunnioittavasti.

Nykynavetoissa lumikko ei pyöri. Toisinaan se voi kuitenkin pitää talviasumustaan ulkorakennusten alla.

Myyräkannat ovat Suomessa nyt monin paikoin alhaalla. Se tietää lumikoille laihaa joulua. Lumikkokannan elinvoimaisuus seurailee myyräkantaa.

Jutussa haastateltu asiantuntija Esko Inberg. Lähteenä käytetty myös: Ojanen & Linnea: Suomen myyttiset eläimet (Minerva, 2019)

Lumikko on Euroopan pienin peto

  • Lumikko (Mustela nivalis) on Euroopan pienin petoeläin. Suomessa se on vain noin 10–20 cm:n mittainen (plus häntä 2–4 cm) ja painaa 25–80 grammaa. (Suomenlahden eteläpuolella ja esim. Etelä-Ruotsissa lumikot ovat kookkaampia.)
  • Lumikolla on pitkulainen ruumis ja lyhyet jalat. Se on luotu liikkumaan ketterästi ahtaissa myyränkoloissa.
  • Kesäpuvussaan lumikko on selkäpuolelta ruskea, vatsasta vaalea. Talvikarva on kokonaan valkoinen. Sen erottaa talvipuvussaankin kärpästä paitsi pienemmästä koosta, myös hännänpäästä: lumikko on kokonaan valkoinen, kärpän hännänkärki on musta.
  • Lumikon pääasiallista ravintoa ovat myyrät ja muut pikkujyrsijät. Pääravinnon huvetessa se syö myös selkärangattomia, esimerkiksi kovakuoriaisia. Lumikko elää noin parivuotiaaksi.
  • Lumikko ei nuku talviunta, vaan on aktiivinen ympäri vuoden. Lumikko on rauhoitettu.
Lue lisää

Myyräkanta voimissaan erityisesti pohjalaiskunnissa – pyytäjiä luonnossa riittää, näin kannan muutokset vaikuttavat pienpetoihin

Näädän rautapyynti pitäisi aloittaa vasta marraskuussa, suosittelee Metsästäjäliitto

Supikoirako paha pesärosvo?

Ympäristöministeri Mikkonen tarttuu karhukohuun: "Pienpetojen pyydystykseen tarkoitetuista jalkaraudoista tulee päästä eroon"