Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Kantri

Vahalahden koulu on ­ollut lakkautusuhan alla vuosikymmeniä: "Rahaa on saatu kerättyä esimerkiksi rusakkojahdin avulla"

Nämä koululaiset tietävät mistä ruoka tulee ja kasvattavat sitä myös itse.
Rami Marjamäki
Kyläkoulussa kaikki leikkivät kaikkien kanssa ja pienemmistä pidetään huolta. Piha on viihtyisä ja siellä on tilaa telmiä.

Vahalahden kouluvanhuksen pihamaa hohtaa Nokialla tasaisen valkoisena ilman kengänjälkiä. Useampi sukupolvi on kivunnut opinpolulle korkean mäen päälle, josta avautuu upea näkymä järvenselälle. Tiettävästi alkuperäinen koulu paloi poroksi, mutta tilalle rakennettu nykyinen opinahjokin on palvellut kyläläisiä jo reilut sata vuotta.

”Meillä on nyt jo kolmas sukupolvi tässä koulussa”, Tapio Jokinen kertoo ja katsoo olkansa yli miten Viljami-poika viilettää kavereidensa kanssa lumi pöllyten.

Kouluvanhus tuskin on pahoillaan joululomansa pilaamisesta, vaan nauttii nähdessään tutut lapset leikkimässä pihallaan. Samat lapset, jotka reagoivat edelliseen lopetusuhkaan sanomalla: ”Tää on meidän koulu, ei me täältä mihinkään lähdetä”.

”Tämä 38 oppilaan koulu on todella tärkeä ja rakas koko kyläyhteisölle”, Sarkolan Kylät ry:n puheenjohtaja Markku Kujansuu sanoo. ”Onhan tällä alueella paljon perheitä joiden lapset, vanhemmat ja isovanhemmat ovat käyneet tuon saman koulun.”

Paikallisten seurojen tuki ja yhteistyö koulun kanssa on luonut Kujansuun mukaan kylään yhteisöllisyyttä ja lapsille vahvan identiteetin, että he ovat täältä kotoisin. Kaikki seurat tukevat koulua omilla tavoillaan.

Suoniemen Kalastusseuran Rauno Nieminen mainitsee luksuksesta, johon Vahalahden koululaiset pääsevät apajille. ”Harva koululainen pääsee talvi­verkoille.”

Suoniemen Metsästysseuran perinteenä on ollut jo useamman vuoden ajan järjestää rusakkojahti, jonka tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä vanhempain­yhdistykselle Vahalahden koululaisten retkikassaan.

”Nyt tammikuussa jahti järjestetään kahdeksatta kertaa”, jahtipäällikkö Sakari Paunila iloitsee.

”Idea tuli siitä, kun seuramme on pitkään keskittynyt niin sanottuihin sorkkaeläinjahteihin ja minulta pyydettiin monelta taholta apua rusakoiden vähentämiseen muun muassa hautausmaan lähettyviltä, jossa ne söivät kukkia haudoilta.”

”Rahaa on saatu kerättyä rusakkojahdin avulla koululle arviolta noin 5 000 euroa. On ollut erittäin antoisaa olla järjestämässä jo perinteen saavuttanutta tapahtumaa, josta kyläkoulun lapset konkreettisesti hyötyvät.”

Vahalahden koululla on järjestetty jo vuosikausia keväisin ja syksyisin Lähiruokapäivää, jolloin vanhempaintoimikunnan voimin valmistetaan alueen lähituotteista koululaisten ruoka.

”Tarjolla on ollut niin metsästysseuran peuraa, lampaanlihaa lähitilalta tai nautaa myös oman kylän tilalta. Joskus on tarjottu myös Kuloveden järvikalaa ja kyläläisten puutarhamarjoja”, vanhempaintoimikunnassa vaikuttava Mari Yli-Heikkilä kertoo.

Viime syksynä päivä järjestettiin paikallisella Alasen maitotilalla, jossa lapset pääsivät samalla tutustumaan tilan arkeen.

Lähiruokapäivä on odotettu tapahtuma.

”Poikanikin kysyi ensimmäisenä koulupäivänään, että koska se lähiruokapäivä on?”, Yli-Heikkilä nau­rahtaa.

”Koululaisilla on myös oma perunamaa koulun alapuolella. Siellä kasvaa lisäksi herneitä ja on sinne istutettu muutama omenapuukin. Koululaiset tietävät, mistä ruoka tulee.”

Viime vuonna koulupihaa talkoilla siivotessa syntyi idea, että pihaan perustetaan puulajipuisto.

Lehtipuut on istutettu viime kesänä. Ensi vuonna tarkoitus istuttaa havupuut. Tavoitteena on se, että koulun pihasta löytyvät kaikki tämän vyöhykkeen puulajit, jolloin opetuksessa voidaan hyödyntää oikeita kasvavia puita tunnistamiseen eikä katsella niitä vain kirjoista.

”Ei ollut vaikeata saada talkoolaisia, vaan mäki oli nopeasti täynnä erilaisia työkoneita. Teimme oikeastaan kunnalle kuuluvia tehtäviä tavoitteena saada lapsille viihtyisämpi oppimisympäristö”, Kujansuu toteaa.

Mieliä lämmittää kaupungin sivistysjohtajan lupaama viiden vuoden koulurauha. Aikaisemmin kun lakkautusuhka oli päällä vuoden tai kahden välein.

”Ilahduimme että koulu säilyi senkin takia, koska se on terverunkoinen hirsirakennus ja siellä on puhdas sisäilma”, kyläkoulun asemaa jo vuosikymmeniä puolustanut Suoniemen maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja Erja Alanen toteaa.

”Nokialla on vakavia ongelmia homekoulujen kanssa, mutta meidän lapsemme saavat ainakin käydä koulua terveessä rakennuksessa. Kaupunkihan olisi ollut aivan pulassa, jos Vahalahden koulu olisi ehditty sulkea”, Alanen lisää.

Nokialla teetettiin eri koulujen kustannuksista vertailu. Oppilaskohtaisesti edullisimmiksi kouluiksi paljastui kaksi kyläkoulua, joista toinen on Vahalahden koulu. Siitä huolimatta ”säästövaihtoehdoissa” oli vahvasti esillä näiden kustannustehokkaiden koulujen lakkautus.

”Kun koulua oltiin lopettamassa, virkamiehet keksivät paljon asioita, jotka olivat heidän mielestään huonosti”, Markku Kujansuu kertoo.

”Me vanhemmat yritimme tietenkin kertoa niitä hyviä asioita. Tässä on aivan mielettömän hieno piha, jossa leikkiä. Tästä on lyhyt matka tehdä retkiä esimerkiksi metsään. Se että koulu on vanha ei tarkoita sitä, että se on huono”, hän jatkaa.

”Onneksi järki voitti ja Vahalahden koulu elää ja voi hyvin. Ja koululaiset saavat elää täällä aitoa lapsuutta ja kasvaa rauhassa tutussa ja turvallisessa ympäristössä”, Kujansuu myhäilee.

Lue lisää

Heikko kuntatalous ja väestörakenteen muutos muuttavat koulutusnäkymiä – Lapsikato uhkaa erityisesti kyläkouluja

Eino Nurmisto kirjoitti Homopojan opas -kirjan, jollaisen olisi halunnut itsekin lukea nuorena – "Monella vanhemmalla on aika 80-lukulainen käsitys kaapista tulemiseen"

Eino Nurmisto kärsi koulukiusaamisesta pienessä kyläkoulussa: "Koko brändini perustuu Someron aiheuttamaan traumaan"

Haapaveden keskustan valtuustoryhmässä kuohuu – kahdeksan valtuutettua erosi, kun muut eivät suostuneet lakkauttamaan kyläkouluja