Kantri

Rakennustarkastaja sulki Erkki Salosen rakentaman näkötornin – vuoden kestänyt käyttökielto kumottiin juhannusviikolla

Kantri 27.06.2018

Erkki Salosen, 69, pihapiirissä Nastolan Järvisten kylällä sijaitseva Vuorenpeikon näkötorni on jälleen avattu yleisölle.


Jouni Hirn
Vuorenpeikon näkötorni on yksi Lahteen kuuluvan Nastolan upeimmista nähtävyyksistä, missä kaikki halukkaat voivat käydä ihailemassa kauniita maisemia ja nauttia maaseudun rauhasta. Vuorenpeikon näkötorni näytti tältä toukokuussa 2017, kun MT kävi paikalla.
Vuorenpeikon näkötorni on yksi Lahteen kuuluvan Nastolan upeimmista nähtävyyksistä, missä kaikki halukkaat voivat käydä ihailemassa kauniita maisemia ja nauttia maaseudun rauhasta. Vuorenpeikon näkötorni näytti tältä toukokuussa 2017, kun MT kävi paikalla.
Jouni Hirn
Vuorenpeikon näkötornista avautuvat kauniit metsämaisemat. Erkki Salonen on rakentanut tornin omalla rahallaan.
Vuorenpeikon näkötornista avautuvat kauniit metsämaisemat. Erkki Salonen on rakentanut tornin omalla rahallaan.

Kulttimaineen saavuttanut torni oli vuoden suljettuna rakennustarkastajan asetettua sen käyttökieltoon.

Erkki Salonen sai idean omasta näkötornista vuonna 2008, kun hän lunasti tyhjänpantiksi jääneet sähkötolpat sähköyhtiöltä ja kuljetti ne kallion päälle.

Pihapiirissä oleva näkötorni on avoinna yleisölle, ja paikassa on vieraillut vuosittain noin 700 kävijää.

Vuosi sitten Lahden kaupungin rakennustarkastaja määräsi tornin suljettavaksi yleisöltä. Rakennustarkastajan mukaan näkötorniin ei aikoinaan hankittu vaadittavia lupia eikä sitä ollut tarkastettu.

”Viime vuoden kesäkuussa rakennustarkastaja ajoi yllättäen pihaan. Ei hän torniin kiivennyt, koska jalka oli kipeänä. Ilmoitti vain, että torni on vaarallinen ja se on suljettava”, Salonen sanoo.

Rakennustarkastajan mukaan tornin kaiteita ja portaita piti parantaa, jotta tornia voisi pitää avoinna yleisölle. Salonen korotti tornin yläkaidetta ja laittoi rappusten väleihin kiilat.

Vaaditut muutokset eivät kuitenkaan riittäneet. Salonen kokee, että tämän jälkeen syitä haettiin hakemalla.

Torniin piti tehdä pelastussuunnitelma, jollaista ei Salosen tietojen mukaan yleensä vaadita näkötorneissa. Hänen onneksi naapurikylästä löytyi kaveri, jolla oli pelastussuunnitelman tekemiseen tarvittava lupa.

Lisäksi Saloselta vaadittiin, että rakennuslupahakemuksen tekijän täytyy olla diplomi-insinööri.

”Sanoin, että minä voin sen hakemuksen yhtä lailla tehdä, kun olen tornin rakentanutkin, mutta en ole diplomi-insinööri vaan peruskoulun käynyt. Onneksi lähipiiristä löytyi rakennusinsinööri ja sain hakemuksen laitettua”, Salonen naurahtaa.

Vuoden odotus palkittiin, kun juhannusviikolla rakennustarkastaja suoritti tornilla lopputarkastuksen.

Salonen on huojentunut, että torni on vihdoin avattu. Hänellä ei jäänyt mitään hampaankoloon. Päinvastoin häneltä heruu jonkinsorttista ymmärrystä viranomaisten suuntaan.

”Lahden rakennusvalvonnalla ei ollut aiempaa kokemusta näkötorneista. He eivät oikein tienneet, kuinka tällaisten kanssa toimitaan. Tästä tuli eräänlainen ennakkotapaus. Sain jälkeenpäin kuulla, että tornista oli tehty ilmianto.”

Vuosikymmeniä metsurina työskennellyt mies toteaa lopuksi, että tornijupakka ”söi miestä” ja oli päivittäin mielessä.

”Älkää ihmeessä rakentako omaa näkötornia omalle maalle. Menkää mieluummin vaikka Lahden betonimäkeen ihailemaan maisemia. Sillä tavoin hermonne säästyvät.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit