Kantri

Kaarihovin tanssilava pyörii sadan talkoolaisen voimin: "Hommaa on paljon, mutta se ei kuormita, kun sen saa tehdä mahtavassa porukassa”

Kantri 06.07.2018

”Kivan tanssi-illan jälkeen on ihana pyöräillä kotiin. On valoisaa, heinä tuoksuu ja linnut laulavat.”


Johannes Tervo

Urheiluseura Teuvan Rivakan omistamalla tanssilava Kaarihovilla pääsee pistämään jalalla koreasti kesälauantaisin. Tansseista saaduilla varoilla tuetaan seuran juniori ja nuorisourheilua.

Tanssitoimintaa pyörittää tehokas ja rutinoitunut talkookoneisto. Talkoovuorojen tehtäväillat jaetaan seuran kuuden lajijaoston kesken.

Järjestyksenvalvojina, lipunmyyjinä ja kahviossa työskentelee yhden tanssi-illan aikana 12-15 henkeä. Lavakauden aikana talkootyössä käy yli sata henkeä ”uhraten” oman kesäisen lauantaiehtoonsa.

Tanssilavan toiminnasta vastaavan Kaarihovijaoston puheenjohtaja ja ohjelmavastaava Seppo Uppa toteaa, että talkooapu on korvaamaton.

”Ilman kökkäväkeä työvoima pitäisi ostaa ulkopuolelta, ja silloin tanssilavatoiminnasta olisi hankala saada kannattavaa. Myös kymmenet paikalliset yrittäjät tukevat seuraa ostamalla seinämainospaikan lavalta”, Seppo Uppa kiittelee.

Talkoointo ei ole suuremmin hiipunut Teuvalla. Se on monelle elämäntapa. Vanhimmat talkootyöntekijät ovat olleet vuosikymmeniä mukana seuran toiminnassa.

”Talkootyöstä kuulee usein puhuttavan myös negatiiviseen sävyyn, mutta täällä Teuvalla se koetaan positiivisena asiana. Haasteenamme on se, että vakiintunut talkooväki ikääntyy. Meidän pitäisi saada houkuteltua lisää nuoria mukaan toimintaan”, Uppa toteaa.

Kaarihovi valmistui suurimmaksi osaksi talkoovoimin vuonna 1964. Ensimmäisenä kesänä väkeä oli niin paljon, että tansseja pidettiin lauantaisin ja sunnuntaisin. Saman vuoden syksyllä lavalla juhlittiin teuvalaisen Pauli Nevalan Tokion olympialaisista saavuttamaansa keihäskultamitalia.

Kaarihovi on nimensä veroinen. Tanssisalin yllä kulkevat 20 metriä pitkät kattokaaret. Lisäksi sisääntuloreitillä on iso ”riemukaari”.

Kaarihovi kuuluu perinteisiin maaseudun romanttishenkisiin tanssilavoihin. 580-neliöisellä parketilla näkee harvakseltaan myös kädenalitanssijoita. Uppa toteaa, että etelän trendit saapuvat lakeuksille jälkijunassa, jos ylipäätään saapuvat.

Urheiluseurojen ylläpitämät tanssilavat eivät ole entisenlaisia rahasampoja seuroille. Rivakan jaostot joutuvat keräämään varoja myös muulla toiminnalla.

Monen muun tanssilavan tavoin Kaarihovi kamppailee nousseiden kustannusten ja laskeneiden kävijämäärien kanssa.

”Kymmenen vuoden kuluttua on vieläkin haastavampi tilanne, kun suuret ikäluokat täyttävät kahdeksan kymmentä. Siksi yritämme uudistua ja tehdä toiminnasta ympärivuotisempaa. Meiltä löytyy valmiudet myös muunlaisten tapahtumien kuten sukujuhlien ja konserttien järjestämisiin.”

Viime vuonna Kaarihovi sai ELY-keskuksen hyväksymän kustannuksiltaan 55 000 euron Leader-hankkeen rakennuksen kunnostamiseen ja irtaimiston uusimiseen. Rahalla on hankittu muun muassa kalusteita, ilmalämpöpumppuja, paranneltu ilmastointia ja kunnostettu piha-alueita.

Onnistunut tanssi-ilta vaatii järjestäjiltä ison työn niin ennen, jälkeen kuin tanssi-illankin aikana. Kaarihovijaoston sihteerin Johanna Salon talkoopäivä alkaa jo aamulla.

”Haetaan kukat kukkakaupasta ja laitetaan ne kahvion pöydille. Sitten järjestellään paikkoja ja otetaan orkesterit vastaan. Tehtäviin kuuluu myös kauppatavaroitten haku ja voileipien teko kahvioon. Hommaa on paljon, mutta se ei kuormita, kun sen saa tehdä mahtavassa porukassa”, Johanna Salo sanoo.

Kaarihovijaosto hoitaa tanssi-illan alkuvalmistelut ja illan suussa vastuu siirtyy vuorossa olevalle talkooporukalle.

Johanna Salo käy välillä kotona laittautumassa ja palaa sitten lavalle illanviettoon. Nuoresta flikasta saakka Kaarihovilla käynyt nainen odottaa innolla taianomaisia tanssi-iltoja.

”Kivan tanssi-illan jälkeen on ihana pyöräillä kotiin. On valoisaa, heinä tuoksuu ja linnut laulavat.”

6.7. Kaarihovilla Ganister ja Mild Peppers ja 7.7. Sinitaivas ja Läpivalaisu

Aiheeseen liittyvät artikkelit