Kantri

Kauhajoen sivukylältä löytyy yksi Suomen suurimmista lankakaupoista – asiakkaita saapuu linja-autoilla ympäri maata

Eeva ja Tapio Nevanpää perustivat Lankatalo Tapion kaupan kuusitoista vuotta sitten pieneen Päntäneen kylään Kauhajoen länsipuolelle.
Jouni Hirn
Tapio Nevanpää esittelee matonkuteita. Niitä on tonneittain.

Yli tuhannen neliön myymälästä löytyy yli satatuhatta lankakerää, tonneittain matonkuteita sekä valtavasti muuta käsityötarviketta puikoista vetoketjuihin ja nauhoista nappeihin.

Valtava lankamäärä herättää "neuloosin" ja heräteostoksilta on vaikea välttyä.

”Jotkut asiakkaat menevät suoraan liikkeen perälle penkomaan lankoja, kun taas toiset jäävät hämmästyneinä liikkeen ovelle. Monella on mukanaan ostoslista, mutta kassalla todetaankin, että korissa on ihan eri langat”, yrittäjä Tapio Nevanpää myhäilee.

Nevanpäiden yhteinen taival yrittäjinä alkoi Tapio Nevanpään isän perustamassa kyläkaupassa Kauhajoen Nirvan kylällä 1970-luvun puolivälissä. Päntäneelle he saapuivat kauppiaiksi vuonna 1993.

He pitivät nykyisen lankakaupan tiloissa päivittäistavarakauppaa ja heillä oli kaksi kauppa-autoa. Kaupan ohessa toimi myös oma leipomo.

Vuosituhannen vaihteessa kyläkaupan asiakasmäärä väheni siinä määrin, että toiminnasta tuli kannattamatonta. Nevanpäät lopettivat ruokakaupan ja päättivät jatkaa kauppiaina jollain toisella alalla.

He päätyivät pitkän pohdinnan jälkeen lankakauppaan, koska langat olivat heille tuttuja päivittäistavarakaupan ajoilta.

Sivukylällä sijaitseva lankakauppa oli monen mielestä hullunrohkea idea.

”Meille sanottiin päin naamaa, että kahden vuoden päästä teillä on lappu luukulla. Edelleen moni etelästä saapuva asiakas ihmettelee, että kuinka me pärjätään täällä keskellä ei mitään. Olemme saaneet moisista puheista lisävirtaa”, Eeva Nevanpaa naurahtaa.

Ovi kävi alkuvuosina verkkaisesti, joten yritykselle etsittiin uusia toimitiloja kaupunkien laitamilta.

Kauppiaat eivät kuitenkaan lannistuneet.

”Monena hiljaisena päivänä monistimme kopiokoneella mainoksia ja veimme niitä läheisten rannikkokaupunkien ilmoitustauluille ja ihmisten postilaatikoihin”, Eeva muistelee.

Viiden vuoden jälkeen puskaradio teki tehtävänsä ja asiakkaita alkoi saapua laajemmalta alueelta. Samalla monet bussimatkojen järjestäjät ottivat Tapion kaupan vierailukohteekseen.

”Kun täällä alkoi käydä bussiryhmittäin marttakerholaisia ja maatalousnaisia, totesimme ettei meidän ei tarvitse muuttaa kaupunkiin. Kyllä ihmiset löytävät tänne maaseudulle”, Tapio sanoo kiitollisena.

Lankamyymälästä on tullut nähtävyyskohde, jonne myös lähitienoon asukkaat tuovat vieraitaan.

Jääminen pieneen Päntäneen kylään oli lopulta onnenpotku yritykselle.

”Jos toimisimme kaupungin reunalla, olisimme yksi liike muiden joukossa. Kun olemme täällä kaukana taajamista ja valtateistä, meitä pidetään eksoottisena.”

Lankatalo Tapion kauppa on nykyisin tunnettu käsityöharrastajien keskuudessa. Buustia ovat antaneet liikkeessä käyneet käsityöbloggarit.

Kymmenen vuotta sitten perustetun verkkokaupan kautta lankoja tilataan ympäri Suomea. Nettikaupasta vastaa poika Ville Nevanpää, joka siirtyy kauppiaaksi, kun vanhemmat siirtyvät eläkepäiville jonain päivänä.

Langan ostaminen on monelle henkilökohtainen ja tärkeä tapahtuma. Moni asiakas haluaa hypistellä ja nähdä langan värit ennen ostamista. Myymälässä voi kokea myös villan tuoksun.

Tapion kaupassa riittää hypisteltävää. Moni asiakas viettää ostoksilla tunti kausia.

”Kassalla tavataan kertoa, että kenelle lähiomaiselle kudotaan sukkia ja lapasia. Kun tullaan mummoiksi tai mammoiksi, mietitään onnessaan, että minkä värisen langan ottaisi vauvalle. Asiakas hakee täältä mielihyvän ja lähtee usein iloisena ulos ovesta. Hänellä on pussillinen tekemistä kotiin viemisinä”, Eeva Nevanpää sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saamelaispuku on kaste-, hää- ja hautajaispuku: ”Pelleily kulttuurillamme loukkaa"

Ovatko tässä Linnan upeimmat puvut? Diplomaattien kansallispuvuissa loistavat historia ja käsityöperinne

Isoäidinneliö on koodausharjoitus, jossa langanpätkät taipuvat käsityötuntien klassikoksi