Kantri

Marko Haavisto teki levyn lapsuuden maaseutumuistoista: "Mummolan pellot ovat edelleen turvallinen mielentila"

Kantri 25.10.2018 Lahti

Lahtelainen muusikko Marko Haavisto löysi musiikinteon uuden kipinän lapsuutensa Sysmästä.


Sanne Katainen
Marko Haavistoa arvelutti, että kiinnostaako ketään levy, jossa lauletaan maaseudusta, mummolasta ja menneestä ajasta. "Mutta ymmärsin, että mulla on omat tarinat kerrottavana. Jos minä en niitä kerro, ei kukaan."

Marko Haavisto, 48, oli jo luovuttaa levynteon suhteen kolmen vuoden yrittämisen jälkeen. Lauluja ei syntynyt ja innostus oli kateissa, kunnes eräänä yönä hän muisteli lapsuuttaan Sysmän mökillä ja mummolassa. Muistot kuljettivat hänet tarinoiden äärelle. Sanoja ja säveliä alkoi tipahdella.

"Mieleeni säpsähti, että levyn työnimi on sysmäläinen. Soitin bändin jätkille, että unohdetaan kaikki vanhat laulunaihiot ja aloin kirjoittaa lauluja uuden punaisen langan johdattamana."

Sysmällä on suuri merkitys Haavistolle. Hän vietti ison osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan perheen kesämökillä sekä Kalle-papan ja Bertta-mummon luona Karilanmaalla.

"Koin siellä ensimmäiset kiljukännit, spiritismileikit ja ensi-ihastukseni oli sysmäläinen tyttö. Tein ensimmäisen kunnon bändikeikan Sysmän VPK:n lavalla. Mummola peltoineen ja heinäseipäineen on minulle edelleen turvallinen mielentila."

Sysmäläinen-albumilla on tarttuvaa kantrirockia. Levyn kannessa Kalle-pappa seisoo Humu-hevosensa kanssa. Kuva on otettu 1920-luvun lopulla ja se on ollut vuosikymmeniä Haaviston kesämökin seinällä.

Haavisto kuvailee vuonna 1988 menehtynyttä Kallea vanhan kansan työmieheksi.

"Menin esittelemään ensimmäisen tyttöystäväni Kallelle vanhainkotiin. Hän rupesi nauramaan, että hyvä poika, milläs sinä vielä muijan elätät. Hän nuoruudessaan hankittiin ammatti ja talo ja vasta sitten nainen", Haavisto myhäilee.

Haavisto syntyi Porlammilla, mutta hänen ollessa neljävuotias perhe muutti Lahteen. Muutto maaseudulta kerrostalolähiöön tarkoitti suurta elämänmuutosta ujolle pojalle.

"Äiti pakotti minut ulos leikkimään. Saatoin olla kaksi tuntia kerrostalon rappukäytävässä ja valehtelin olleeni pihalla. Pelkäsin pihalla liikkuvia tyyppejä, jotka löivät outoa poikaa nokkaan."

Haaviston musiikki-innostus heräsi kuusivuotiaana hänen nähtyä Tapio Rautavaaran esiintyvän lahtelaisessa huonekalumyymälässä. Innostus roihahti lopullisiin liekkeihin, kun hän sai Teddy & Tigersin kasetin 1970-luvun lopulla.

Muusikonalku sai kannustusta Rauli Badding Somerjoelta, johon Haavisto tutustui 15-vuotiaana Lahdessa.

"Olin alaikäinen. En päässyt Raulin keikalle Lahden Torveen, mutta sain kuulla, että hän jäi juhlimaan kaupunkiin. Seuraavana päivänä lintsasin koulusta ja menin esittäytymään hänelle."

Teinipojan ja nelikymppisen legendan välille kehittyi ystävyys. He vierailivat toistensa luona ja puhuivat usein puhelimessa. Yhteiset keikat jäivät toteutumatta. Somerjoki kuoli vuonna 1987.

Elämään löytyi sisältöä musiikin ulkopuolelta. Haavisto perusti perheen ja sai kaksi lasta. Mieluisan harrastuksen hän löysi itselleen avantouinnista ja pitkän matkan juoksusta.

Vuosikymmen sitten keikkakalenteri ei täyttynyt entiseen tapaan ja musiikki tuntui pakkopullalta. Jotain uutta piti keksiä.

"Vuonna 2011 huomasin istuvani taksikurssilla. Tein loikan tuntemattomaan. Ensimmäisen työvuoron alkaessa paita oli jännityksestä märkänä, mutta ensimmäisen kyydin jälkeen tuntui mahtavalta."

"Taksinkuljettaja näkee asioita, joihin ei normaali kansalainen kovin usein törmää. Kyytiin saattaa istua kuolemansairas tai synnytyslaitokselle menevä ihminen. Elämän rajallisuuden, sen ilot ja surut näkee taksityössä läheltä."

Marko Haavisto & Poutahaukat julkaisi Sysmäläinen-pitkäsoiton 19. lokakuuta.

Oheiselta videolta voit kuunnella Sekatyömies-kappaleen.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT