Kantri

Lupiineja lautaselle – Uusi superkasvi päihittää jopa pavut

Koivunalhon luomutilalla Liedossa ei kasva villejä lupiineja, vaan oikeasti syötäväksi tarkoitettuja superkasveja, makealupiineja.
Sanne Katainen
Esa ja Maarit Heinonen ovat kiertäneet kertomassa lupiinin käytöstä.

Propelihattu päähän, sitähän tämä vaatii, tuumaa lietolainen Esa Heinonen, joka on neljä vuotta viljellyt makealupiineja ihmisravinnoksi.

Kun Esa taannoin tuli vintiltä työhuoneestaan portaita alas ja hihkaisi, että nyt mä tiedän, mitä me ens kesänä viljellään, niin vaimo Maarit huokaisi: "Ei herran tähden, mihin me ne myydään?"

Mutta niin vain Heinoset tilasivat lupiininsiemeniä ja kylvivät ne peltoon.

Ensimmäisinä vuosina pinta-alaa oli 4–6 hehtaaria, mutta viime vuonna repäistiin: hehtaareja oli viisitoista ja lupiineja kolmea eri lajiketta.

"Kaksi niistä kasvoi hyvin, muttei valmistunut. Puitavaa satoa saatiin vain neljältä hehtaarilta, mutta se olikin tähän asti paras sato", Esa Heinonen kertoo.

Heinosten Koivunalhon tila on vuodesta 1995 ollut luomuviljelyssä. Viljelykierrossa on kokeiltu monenlaista erikoiskasvia ja aina mieluiten sellaista, jota voi myös korjata myytäväksi.

Suomessa makealupiinia on kasvatettu rehuksi, mutta esimerkiksi Australiassa sitä tuotetaan yleisesti ihmisravinnoksi. "Lupiini on palkokasvi ja hyvä viljelykierrossa. Koska kasviproteiinien kysyntä on kasvussa, päätimme kokeilla", Heinoset perustelevat.

Siementen saannissa oli haasteita. Viime kesänä osa siemenistä tuotiin Tsekistä, mutta ensi kesästä ei vielä tiedä.

Viljely onnistuu tilalla olevilla koneilla. Lupiinin siemen on vähän hernettä pienempi. Ainoa koneinvestointi on ollut pussituskoneen hankinta.

Makealupiini on osoittautunut erinomaiseksi ravintokasviksi. Sen valkuaisen laatu on ihmiselle täydellinen, eikä sitä tarvitse kuumentaa ennen käyttöä, kuten härkäpapua tai soijaa. Se pitää hyvin nälkää ja parantaa sokeriaineenvaihduntaa.

Heinoset ovat jauhattaneet lupiininsiemenet Reunasalon myllyssä Marttilassa. Myllystä jauhot ovat tulleet säkeissä takaisin tilalle, missä Maarit ja Esa ovat pussittaneet ne kotikeittiössään.

Heinoset kiittävät Mikko-mylläriä pioneerihengestä, sillä lupiinin jauhaminen on sen rasvaisuuden takia työlästä. Mylly ylikuumenee herkästi ja seulaa joutuu puhdistamaan tiuhaan.

Koska suomalaisille lupiini on täysin tuntematon, Heinosten on täytynyt ruveta sen markkinoijiksi. Ensin he hakivat reseptejä ulkomaisilta sivustoilta ja sovelsivat niitä Suomeen kotikokin taidoilla. Sitten Maarit alkoi soitella kauppoihin, pääsisikö tuotetta esittelemään.

Ja mielelläänhän kaupat ottivat vastaan. "Ihan pystymettästä mentiin sinne. Ensin oli tuskaa jaksaa seistä kuusi tuntia ja äänikin loppus kesken. Nyt jaksaa jo puhua ja seistä", Maarit kertoo.

Heinosista on ollut hienoa päästä juttelemaan suoraan kuluttajien kanssa. "Välitön palaute ja tsemppikohtaamiset ovat tehneet tästä hommasta miellyttävän."

"Ennakkoluulottomuutta tämä vaatii. Mutta luomuviljelijänä on tottunut siihen, ettei kannata miettiä, mitä naapuri ajattelee, vaan tehdä sitä, minkä kokee omakseen", Esa sanoo.

Lupiini on vienyt Heinoset myös messuille esittelemään ja sen myötä he olivat perustamassa Vegefarmit-yhdistystä, johon kuuluu viisi varsinaissuomalaista erikoisviljelijää.

Heinoset ovat saaneet kaiken makealupiinin hyvin kaupaksi ja haluamaansa hintaan, mutta työtä se on vaatinut ja vastoinkäymisiäkin on ollut. Positiivisella asenteella niistä on selvitty.

Esan mukaan peltotyöt ovat opettaneet asennoitumaan niin, ettei koskaan tiedä, miten onnistuu. Takaiskuista ei masennu, vaan ottaa opikseen. "Asioista voi aina löytää hyvät puolet, silloin elämä on mukavaa."

Ansionsa on silläkin, että pariskunta tukee toisiaan. "Maarit on hirmu tarkka, hän hoitaa kaikki paperityöt. Me täydennämme toisiamme", Esa kiittää.

Lupiinin ansiosta Heinoset rekisteröivät tilansa nimen. Siitä tuli virallisesti Koivunalhon luomutila, eikä kukaan muu voi enää samaa nimeä ottaa.

Heinosten positiivinen asenne on tarttunut myös lapsiin. Kaikki kolme aikuista lasta on jollain lailla sidoksissa maatalouteen ja heistä ehkä joku jatkaa kotitilaa, kun se aika koittaa. Niin lupaavalta lupiini näyttää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Makealupiinilla hyvä kysyntä – viljely on konstikasta, sillä kasvi vaatii melko kehnot kasvuolot

Kotimainen kasviproteiini hurjassa nosteessa, elintarvikejätit rynnistivät Vegemessuille – "Tämä on se iso muutos"

Lupiinijauho on gluteenitonta ja korvaa jopa munan