Kantri

Hoi pilkkijä, oletko lokki vai välineurheilija?

Pilkkimistä voi harrastaa monenlaisella paatoksella. Tässä muutama pilkkijän arkkityyppi – toki pilke silmäkulmassa kuvattuna.
Stiina Hovi
Lokki ilmestyy paikalle, kun joku muu saa kalaa.

Konkari

Konkari on järvellä aina ensimmäisenä, jo pimeän aikaan. Jalka ei siviilissä enää välttämättä nouse kovin norjasti, mutta jäällä lonkkakipu unohtuu ja konkari painaa kuin dieselveturi eteenpäin kohti kalapaikkoja. Sillä konkari tuntee vedet.

Kokemusvuosien määrä lasketaan useissa kymmenissä.

Kärsivällisyyttä riittää maailman tappiin. Konkari haistaa kalat jään alta ja tietää, mihin kannattaa jäädä, vaikkei kala merkkaisi ensimmäiseen kahteen tuntiin.

Juoksija

Kisojen maratoonari. Heti lähdöstä juoksee järven toiseen päähän, kairaa reiän ja testipilkkii 30 sekuntia. Jos kala ei merkkaa, hylkää reiän heti ja juoksee seuraavaan paikkaan.

Juoksijoilla ei yleensä ole toppavaatteita edes tiukimmilla pakkasilla, koska kirmatessa tulee lämmin.

Lokki

Hän, joka haukan (lokin) katseella seuraa silmä kovana muiden pilkkijöiden kalantuloa. Havaitsee peitellyimmänkin kalansaannin ja ilmestyy heti selän taakse kairaamaan oman reiän.

Monesti alkuperäisen kalapaikan löytäjän kireät siimat loppuvat siihen ja lokki lokkii kalaparven omaan pussiinsa.

Kova kisavietti.

Vähättelijä

Hän, joka voittaa aina kisat, mutta joka kerta vähättelee kalantuloa ja manailee huonoa syöntiä.

Punnituksessa kaivaa repusta neljä kertaa isomman kalapussin kuin kanssakisaajat. Palkintojen jaossa hymyilee salaa mutta voitonriemuisesti.

Välineurheilija

Yleensä keski-ikäinen tai nuorempi mies. Ostaa aina samanlaisia mormuskoita, pilkkejä tai tasureita kuin millä kaveri sai viime viikolla kalaa.

Vapoja on kymmeniä, pilkkejä sata ja mormuskoiden määrää ei tiedä kukaan.

Motonetit sentään rikastuvat, vaikka kalaa ei tulekaan. Ja löpöä kuluu, kun pitää ajaa pilkille aina sinne missä tutun tuttu kuulemma sai isoja ahvenia toissa viikolla.

Keltanokka

Monesti ilmaantuu pilkkipiireihin kokeneen pilkkijän uutena kumppanina. Kysyy paljon kysymyksiä.

Intoa on enemmän kuin taitoa, mutta kukapa meistä seppänä syntyisi.

Jäältä kuuluva kiroilu ja huitominen paljastavat keltanokan: siima on taas kerran solmussa ja tietysti alla olisi syövä kalareikä.

Mökkipilkkijä

Ilmestyy jäälle, kun kevätaurinko alkaa lämmittää ja pakkaslukemat alenevat nollan likelle.

Mökkipilkkijällä on varastosta kaivettu isoisän vanha kaira, kasaan teipattu vapa ja niin iso pilkki, että se näkyy järven toiseen päähän. Ne varmistavat, etteivät kalat pääse häiritsemään mökkipilkkijän auringonottoa. Koska se on homman juju.

Sitä paitsi perkaaminen on ikävän sottaista puuhaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

SM-pilkki Kemissä oli yksi historian kalaisimmista – ahventa tuli saaliiksi yli 3 600 kiloa

Luulitko, että ahvenen fileointi ja nylkeminen on vaikeaa? Näillä ohjeilla onnistut

Suomiko talviurheilun hännänhuippu? Pilkkimestaruuksissa juhlittiin kultamitaleita