Kantri

Mestaritimpuri Mikko Mäntymäki: ”Kun talo on seissyt tässä yli sata vuotta, niin se seisoo toisetkin"

Hirsitalo voi hylättynäkin säilyä hyväkuntoisena pitkään, jos katto ja ikkunat pitävät vettä ja alapohjan tuuletusta ei ole estetty.
Johannes Tervo
Mieti tarkoin, millaisen lopputuloksen haluat, Mikko Mäntymäki neuvoo vanhan talon kunnostajaa. Selkeä kokonaiskuva helpottaa projektin etenemistä.

Övermarkin kylällä Närpiössä seisoo noin 130-vuotias pohjalaistalo. Puisista ränneistä roikkuvat tippapuut ja puukatto huokuvat historiaa. Monet talon yksityiskohdat lattialaudoista ikkunoihin ja oviin ovat peräisin 1800-luvulta.

Teuvalainen mestaritimpuri Mikko Mäntymäki silmäilee tyytyväisenä punamullattua taloa. Hän on työmiestensä Marko Ala-Ahon ja Seppo Lehtisen kanssa siirtänyt ja uudelleenpystyttänyt sen tänne muutaman kilometrin päästä.

”Tämä talo tulee olemaan tässä vielä sadan vuoden päästäkin toisin kuin monet kylän 1980-luvulla rakennetuista taloista”, Mäntymäki sanoo ylpeänä.

Hän on ollut mukana kymmenissä perinnekorjausprojekteissa. Lisäksi hän kunnostanut yli satavuotiaan talon, jossa hän asuu perheensä kanssa.

Moni haaveilee vanhan talon ostosta ja kunnostamisesta. Unelmaa kohti ei kannata rynnätä suin päin, sillä edessä on pitkä ja työläs projekti.

Mikko Mäntymäen mukaan riittävä mielenkiinto ja pitkäjänteisyys ovat kaiken a ja o. "Jos pariskunnan toisella osapuolella on selvästi vähemmän kiinnostusta kuin toisella, niin vanha talo ei ehkä ole oikea valinta. Vain yhdessä he jaksavat pitkän taloprojektin loppuun asti."

Mäntymäki kehottaa kääntymään asiantuntijan puoleen jo ostovaiheessa. Perinnerakentamisen asiantuntija osaa kertoa, mitä talolle pitää tehdä ja kannattaako sitä edes kunnostaa.

Toisinaan haastetta tuottaa nykyaikaisten vaatimusten sovittaminen vanhan talon elämään. Mäntymäen mukaan vanhasta talosta ei ole järkevää tehdä uutta, vaan nimenomaan paikata jo olemassa olevaa ekologisin materiaalein.

”Asiakkaan mielikuva on usein niin vahva, että sitä vaikea kääntää. On ymmärrettävää, että omista haaveista halutaan pitää kiinni. Tietysti asiakas päättää lopputuloksen.”

Vanhan talon kunnostusprojektin kustannukset nousevat helposti uudisrakennuksen tasolle tai sen yli. Kun uuden talon rakentajalla on edessään selkeä polku, niin vanhan korjaaja joutuu kohtaamaan rakennuksen menneisyyden eikä yllätyksiltä ja ongelmilta voi aina välttyä.

Vanhan talon nikkarointia ei kannata aloittaa omin päin.

”Haastetta tuo monesti se, että taloa on ehditty jo korjata. Esimerkiksi ulkokatto on laitettu kuntoon ja sitten selviää, että perustuksetkin pitäisi oikaista. Joskus taas talo on ehditty sisustaa ja sitten hirsiä täytyykin vaihtaa. Näissä tapauksissa asiat on tehty väärässä järjestyksessä.”

Mäntymäki allekirjoittaa klassisen sanonnan: ”Kun talo on seissyt tässä yli sata vuotta, niin se seisoo toisetkin.”

”Moni ei näe vanhoissa taloissa mahdollisuutta. Hirsitalon pystyy aina korjaamaan mistä kohtaa hyvänsä. Pakettitalon kunnostamisessa on huomattavasti suurempi haaste.”

”Vanha talo on tehty luonnonmukaisista materiaaleista, jotka ovat jo osoittaneet kestävyytensä. Nykyajan taloissa käytetään rakennusmateriaaleja, joiden kestävyydestä emme tiedä vielä mitään”, Mäntymäki vertaa.

Hirsitalo voi hylättynäkin säilyä hyväkuntoisena pitkään, jos katto ja ikkunat pitävät vettä ja alapohjan tuuletusta ei ole estetty.

Vanhan hirsirakennuksen lahoin kohta löytyy usein ikkunoiden alusista. Pienistä lahovaurioista ei Mäntymäen mukaan kannata säikähtää, sillä lahonneen hirren vaihtaminen ei ole vaikeaa.

Vanhaa taloa hankkiessa tulee kiinnittää huomiota perustuksiin ja alapohjaan onko talossa multipohjainen vai ryömintätilainen perustus eli rossipohja?

”Osa vanhoista taloista on tehty multipenkkiin. Tällöin joudutaan tekemään rossilattia ja lisäämään hirsikerroksia. Perustusten kunnostaminen saattaa vaatia talon nostamista tunkeilla.”

Moni hyväkuntoinen hirsirakennus pelastetaan uuteen elämään ja kuljetetaan kehikkona muualle.

Varsin yleinen mielikuva on se, että talon siirtäminen on ylettömän kallista. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Mäntymäen mukaan siirrettävän talon kunnostaminen on usein luultua nopeampaa ja halvempaa. Ison pohjalaistalon kehikko mahtuu kahteen rekka-autoon.

”Siirron yhteydessä talo tavallaan tuuletetaan. Sen eristeet vaihdetaan ja mahdolliset lahovauriot korjataan. Sammaleen tilalle vaihdetaan pellavaa, joka on suojaavuudeltaan parempi materiaali.”

Tyypillisesti vanhaa taloa kunnostaa kolmekymppinen pariskunta, joka arvostaa ekologisuutta ja on kiinnostunut historiasta. Vanhempi sukupolvi puolestaan kunnostaa talojaan vanhuudenpäiviensä varalle.

Maatalousyrittäjien kurimus näkyy Mäntymäen mukaan siinä, että vanhoja maatiloja ei enää kunnosteta entiseen tahtiin. Yhä useampi maatila jätetään rapistumaan, koska sukupolvenvaihdosta ei ole näkyvissä.

Nuorempien kohdalla taustalla on usein asumisen arvomuutos. Vanhassa talossa asuminen saatetaan kokea vastareaktiona nykymaailman nopealle kehitykselle ja kovalle arvomaailmalle.

”Ekoajattelu näkyy yhä vahvemmin talojen kunnostamisessa. Yhä useammalle asiakkaalle on tärkeää, että taloa korjataan luonnonmukaisilla kierrätysmateriaaleilla. Tyypillistä on, että projektin edetessä he kiinnostuvat talonsa historiasta.”

Toisaalta monet perinnerakentajat tekevät talostaan kuin museon, kun taas korjausrakentajat sisustavat taloaan modernimmin.

Mäntymäki kiinnostui perinnerakentamisesta asuessaan muutaman vuoden Raumalla. Hän työskenteli rakennusfirmassa, jossa hän uudisrakentamisen ohessa kunnosti vanhoja puutaloja.

Muuttaessaan takaisin Teuvalle hän erikoistui perinnerakentamiseen, koska ala ei ole yhtä kilpailtu kuin uudisrakentaminen.

Kokenut timpuri vertaa ammattiaan lauluntekoon, koska ammattiin sisältyy paljon luovaa työtä, joka seuraa mukana kotiin asti.

”Tämä ei ole aivan yhtä hektistä työtä kuin valmistalojen kasaaminen. Toisaalta tässä eletään jatkuvasti ongelmanratkaisujen kanssa, koska valmiita toimintamalleja ei aina ole olemassa.”

”Alalle pitää vihkiytyä, koska perinnerakentamisen tietotaito on hankittava käytännön tekemisen kautta. Elämänkokemuksesta on paljon hyötyä.”

Olemme vanhan talon tuvassa. On hiirenhiljaista. Hirsi tuoksuu ja aika tuntuu pysähtyvän.

Mäntymäki toteaa, että moni valitsee vanhan hirsitalon asunnokseen sen tunnelman takia. Täällä ihmismieli rauhoittuu ja pääsee eroon hektisyydestä.

Vanhoissa taloissa on usein kyse elämäntavasta, niin myös Mäntymäellä. Intohimo rakentamiseen syttyi hänellä jo lapsena.

”Olin kova rakentamaan majoja pienenä. Lopulta majoja oli pihamaalla niin paljon, että isä juksasi, että palokunta on määrännyt hajottamaan ne. Niinpä keksin laittaa majoihin pyörät ja siirsin niitä paikasta toiseen”, Mäntymäki muistelee.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ulla Haglund tienaa elantonsa moottorisahalla – katso videolta, kuinka upea karhuveistos syntyy

Ethän päästä kotiremontin tyrkyttäjiä olohuoneeseesi? Hintataso voi olla jopa tuplasti keskivertoa korkeampi

Frans ja Laura Koivuniemi remontoivat autiotalosta unelmakodin – "Halusimme aidosti vanhan"