Kantri

Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa: "Elokuva-alan väärinkäytökset eivät ole miehinen, vaan väärä tapa toimia"

Elokuva-alalla on jouduttu viime aikoina puimaan entistä enemmän ohjaajan roolia.
Sanne Katainen
Vuoksenmaan seuraava elokuvaprojekti kulkee vielä työnimellä ”70 on vain numero”. Sen ohessa hän kirjoittaa esikoisromaaniaan ja katsoo vielä aiemmin ohjaamansa Ex-onnelliset-sarjan perään.

Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa on tunnettu paitsi sarjoistaan ja elokuvistaan, myös harrastuksestaan uida luonnonvesissä. Kirjassaan "Vesiystäviä" hän kertoo kohtaamisestaan yli sadan järven, lammen ja joen kanssa.

Makean veden tuoksuun sekoittuu monen suomalaisen mielessä saunasta nouseva savu. Kesään ja vapauteen kuuluu riisuutuminen, sekä fyysinen että henkinen. Roolit jäävät pukuhuoneeseen, valtasuhteet viikataan kaappiin.

Elokuva-alalla on jouduttu viime aikoina puimaan entistä enemmän ohjaajan roolia. Millaista valtaa hän käyttää ja milloin hän menee sen käyttäjänä liian pitkälle?

Monissa eri työpaikoissa yritetään pakottaa ihmisiä eri rooleihin. Miksi keskustelu alkoi juuri elo­kuva-alalta?

”Näen sen aika luontevana ilmiönä. Kun rakennetaan fiktiivistä maailmaa, ohjaajalle syntyy helposti Jumalan rooli. Hän saa määrittää, mitä toisten on esitettävä”, Vuoksenmaa arvioi.

”Siinä voi helposti syntyä ajatus, että tarkoitus pyhittää keinot. Kun lopputulos on abstrakti eikä mikään yksiselitteisen konkreettinen paperikone, on ohjaajan helppo esiintyä kaikkitietävänä messiaana.”

Käsikirjoitus auttaa löytämään suunnan yhdessä, Vuoksenmaa painottaa.

”Minun tehtäväni ei ole manipuloida näyttelijää tiettyyn tunteeseen, vaan näyttelijän kuuluu itse käyttää fyysistä olemustaan tarinan kantamiseen. ­Ilmaisu on näyttelijän instrumentti.”

Elokuva-alan skandaaleihin on liittynyt vahva sukupuolittuneisuus. Monet naiset ovat kokeneet jääneensä tilanteissa täysin ilman kunnioitusta, kun arvostetut miesohjaajat ovat jyränneet heidät.

”Pahoin pelkään, etteivät naiset valta-asemissa olisi kuitenkaan sen parempia. Kusipäitä löytyy kaikista sukupuolista. Miehille käytöstä on kuitenkin perinteisesti sallittu enemmän”, Vuoksenmaa arvioi.

”Väärinkäytöksiä on mietittävä mahdollisimman avosilmäisesti ja kriittisesti. Ne eivät ole miehinen, vaan väärä tapa toimia. Valtasuhteista on kannettava vastuu aikuisena ja ihmisenä.”

Julkkiksiin kohdistunut kritiikki on saanut monet puolustamaan sankariaan vihamielisyyteen asti. Vuoksenmaa näkee ilmiössä tarpeen pitää oma ­maailmankuva ehyenä.

”Maailma näyttää selkeältä, kun hahmot tyypitellään hyviksi ja pahoiksi. Pettymykset kansallissankareihin herättävät pelkoa siitä, ettei maailmaan voi luottaa.”

Lue koko Johanna Vuoksenmaan haastattelu: Veden kosketus hellii kaikkia tasapuolisesti – Johanna Vuoksenmaan se irrottaa arjesta vietellen iloon ja leikkiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Veden kosketus hellii kaikkia tasapuolisesti – Johanna Vuoksenmaan se irrottaa arjesta vietellen iloon ja leikkiin

Terho asettaa selvityshenkilön elokuva-alalle – häirinnälle loppu

Näin tunnistat sinilevän