LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Kantri

Martti Servon ja Maija Sydänmaanlakan Café Meijerinliiteri vie aikamatkalle menneeseen

Muusikkopariskunta Juhani Kokko alias Martti Servo ja Maija Sydänmaanlakka ­perusti kesäkahvilan Joutsan sivu­kylälle. Samalla 1700-luvulta peräisin oleva Kokon tila nousi uuteen kukoistukseen.
Jarno Mela
Juhani Kokko ja Maija Sydänmaanlakka perustivan Café Meijerinliiterin Kokon kotitilalle.

Kun ajaa kymmenen kilometriä Joutsasta Kangasniemen suuntaan, tien oikealla puolella näkyy Café Meijerinliiteri.

Kaksi vuotta sitten perustettu kahvila toimi aluksi pop-up-periaatteella. Suosio löi ällikällä. Kiireisimpinä päivinä väkeä tuli jonoksi asti.

”Olisi voinut olla, että täällä ei käy juuri ketään, mutta se meni ihan päinvastoin. Kesämatkailijat ja paikalliset asukkaat ovat löytäneet paikan hyvin. Erityisen ilahduttavaa on, että kyläläiset tuovat tänne omia vieraitaan. Tämä koetaan koko kylän jutuksi”, Maija Sydänmaanlakka sanoo kiitollisena.

Asiakasmäärät rohkaisivat pariskuntaa jatkamaan. Nyt paikka on avoinna kesäsesongin ajan keskiviikosta sunnuntaihin.

Kokon tilan ikivanhassa meijerissä, kivinavetassa ja aittarakennuksissa pääsee aikamatkalle entisaikojen maalaiselämään.

Myös elävää musiikkia on tarjolla. Vuonna 1912 rakennetun kivinavetan ”jäähuoneen” estradille kapuaa tänä kesänä muun muassa Anssi Kela.

Jäähuoneen seinällä on taitelija Inka Jurvasen maalaama muraali Kokon seitsemän veljestä. Pysäyttävä maalaus on tehty vuonna 1900 otetusta sukupotretista.

Kokon tilalla on pitkä ja värikäs historia. 1700-luvun alussa Ruotsin kuninkaan Norjan sotaretkelle osallistui Kokon suvun mies, joka sai sodasta palattuaan hallintaoikeuden maa-alueisiin.

Tila on Juhani Kokon kotitila. Ylioppilaaksi valmistuttuaan Kokko muutti Helsinkiin. Hän on työskennellyt Yleisradiolla ja tehnyt mainosmusiikkia. Hän esiintynyt yli kaksikymmentä vuotta taitelijanimellä Martti Servo.

1990-luvun puolivälissä Kokon vanhemmat luopuivat lehmistä ja muuttivat Joutsan kirkonkylälle.

Tyhjilleen jääneen kotitilan tulevaisuus huolestutti Kokkoa. Vuonna 1994 hän osti tilan maa- ja metsäalueineen vanhemmiltaan ja muutti takaisin Joutsaan.

Nuoren isännän myötä tilalle tuli elämää. Ulkopuolisen yrittäjän toimesta tilalla pyöritettiin porsitussikalaa. Toiminta loppui muutama vuosi sitten ja sen jälkeen navettarakennus toimi lähinnä varastona.

Freelance-näyttelijä ja -laulaja Maija Sydänmaanlakka vietti vuosikausia taitelijaelämää eri puolella maailmaa. Hän suoritti taideopintoja muun muassa New Yorkissa ja Buenos Airesissa.

Ruuhkaiset metropolit vaihtuivat Joutsan metsien rauhaan seitsemän vuotta sitten, kun Sydänmaanlakka muutti miehensä Juhanin sukutilalle.

Kokko oli miettinyt jo vuosia eri toimintavaihtoehtoja, millä kotitilan saisi herätettyä henkiin.

Taiteellisina ihmisinä Kokko ja Sydänmaanlakka näkivät tilassa mahdollisuuden. He saivat idean kesäkahvilasta, jossa hyödynnettäisiin tilan historiallista miljöötä ja esineistöä.

Vaikka kummallakaan ei ollut kokemusta ravintolayrittämisestä, moni muu työkokemus osoittautui arvokkaaksi.

Sydänmaanlakka on kulttuurialan töidensä ohella työskennellyt kahviloissa ja hänen lapsuuden perheellään on maatilamatkailuyritys syntymäpitäjässä Luumäellä. Myös kulttuurituottajan tutkinnosta on ollut hyötyä tapahtumakokonaisuuksia luodessa.

”Meidän monipuolinen osaamisemme mahdollistaa kokonaisuuden. Olemme halunneet luoda kulttuuripitoisen elämyskohteen, jonka rakentamisessa olemme hyödyntäneet laajoja verkostojamme. Olemme saaneet kullan arvoisia neuvoja monilta ammattilaisilta, kuten tutuilta ravintoloitsijoilta”, Sydänmaanlakka sanoo.

Maatilan muuttaminen kesäkahvilaksi oli työlästä mutta palkitsevaa. Rakennuksia tyhjentäessä ja siivotessa löytyi mittava määrä historiallisesti arvokkaita esineitä.

”Nyt on vaikea edes kuvitella, miltä täällä näytti silloin, kun roinaa oli vyötäröön saakka. Esteettinen harmonia näyttää helpolta, vaikka sen takana on ollut valtava työ”, Sydänmaanlakka kuvaa.

Café Meijerinliiterin myötä tilan historia on herännyt henkiin.

”Vanhojen esineiden nostaminen rydön alta on ollut todella kiinnostavaa. Täältä on löytynyt ihan valtavasti aarteita. Vanhat kirjeet ja valokuvat ovat puolestaan valottaneet tilan historiaa uudella tavalla. Itselle tämä on ollut aikamatka suvun menneisyyteen”, Kokko toteaa.

Miesten ja naisten museoaitoissa voi ihastella jopa vuosisatoja vanhoja esineitä. Kaikki esineet ja sisustusmateriaalit ovat peräisin tilalta.

”Täällä käynyt Keski-Suomen maakuntamuseon amanuenssi sanoi, että me olemme kulttuurihistorian avainhenkilöitä siinä, että nostamme roskan alta historiaa kaikkien nähtäville”, Kokko kertoo.

”Esineisiin saa koskea ja se tuo historian lähelle. Iloksemme monet vanhemmat asiakkaat tulevat näyttämään paikkaa ja esineitä nuoremmille sukupolville”, Sydänmaanakka jatkaa.

Aikoinaan Kokon tila työllisti kyläläisiä ja täällä toimi yhteinen talousmeijeri. Kahvilassa on käynyt asiakkaita, jotka 1950-luvulla työskentelivät tilalla piikoina ja renkeinä. Alue tuo monelle kävijälle mieleen nostalgisia muistoja.

”Täällä on muisteltu itkien omaa nuoruutta ja lapsuudenkotia. Se on liikuttanut myös meitä. Kerran eräs asiakas sanoi, että anteeksi kun häiritsen teitä, mutta olen syntynyt tuossa navetassa”, Sydänmaanlakka kertoo.

Café Meijerinliiterille pariskunnalle sivutulonlähde. Kun kahvila aukeaa, tehtävänjako on selvä. Maija hoitaa kahvilamyynnin ja Juhani vastaa tukitoimista, kuten tiskaamisesta ja astioiden keräämisestä.

Kun vanhemmat ovat työn touhussa, perheen nelivuotias tytär Anna-Loviisa leikkii mielellään lapsiasiakkaiden kanssa.

”Vaikka kiire painaisi päälle, se ei saa näkyä asiakkaalle. On luotava tunnelma, että mekin olemme lomalla”, Sydänmaanlakka sanoo.

Moni asiakas viihtyy tilalla tuntikausia. Aitoista löytyvät naisväen suosioon noussut kesämekkokirppis, ”miesten pub” sekä runoaitta, jossa voi lukea ja kierrättää kirjoja. Sikalan taidegalleriassa ja Jäähuoneessa on esillä taidenäyttelyjä, jotka toteutetaan yhteistyössä Helsingin taiteilijaseuran kanssa.

Monireikäiset, ikivanhat ulkohuussitkin ovat monelle kävijälle nähtävyys.

”Tuntuu hienolta, että tilan rakennukset ovat heränneet henkiin ja samalla kylälle on tullut uudenlaista kulttuuritarjontaa. Tuskin isoisäni osasivat aavistaa, että tila on jonain päivänä tällaisessa käytössä”, Kokko tuumaa.

”Palkitsevinta on huomata, että meillä oli idea ja nyt se toimii”, Sydänmaanlakka summaa.

Café Meijerinliiteri, Kangasniementie 1052, Joutsa.

cafemeijerinliiteri.fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Moni viljelijä haaveilee osa-aikaisesta kesäkahvilasta – perustamiseen saa apua

Kesäkahvila maatilan kyljessä ilahduttaa: ”Ihmiset toivat kukkia ja olivat onnellisia siitä, että täällä on toimintaa”

Pienen Kotieläintilan emäntä kutsuu lapset seuraamaan kotieläinten arkea – "Moni lapsi ei ole edes käynyt metsässä saati maaseudulla"