LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Kantri

Loppuunpalaminen laittoi nuoren miehen elämän uusiksi: Nyt hän on osa pientä ja erikoista ammattikuntaa

Tapio Vääräsmäki aloitti moottorisahaveistämisen kaksi vuotta sitten. Nyt hän tekee ammatikseen upeita eläinveistoksia ja menestyy kilpailuissa. Miten tässä näin kävi, hän ihmettelee itsekin.
Petteri Kivimäki
Tapio Vääräsmäestä tuli moottorisahaveistäjä sattuman kautta.

Purut ja lastut sinkoilevat kuusipölkystä, josta alkaa muodostua karhukoiran hahmo. Tassujen viimeistely sujuu kuin leikiten, vaikka kyseessä on työn vaativin vaihe. Yksi pieni virheliike saattaisi pilata koko työn.

29-vuotias Tapio Vääräsmäki ei vielä reilu kaksi vuotta sitten osannut aavistaa, että hänestä tulee ammattimainen moottorisahaveistäjä. Saha oli metsätilalla varttuneelle pojalle toki tuttu työväline, mutta aiempaa kokemusta veistämisestä ei ollut.

Tie ammattiin vei mutkan kautta.

Vääräsmäki valmistui kirvesmiehen ammattiin ja työskenteli aluksi rakennusmiehenä. Ennen oman yrityksen perustamista hän teki neljä vuotta kattoremontteja urakkahommina. Työmaat sijaitsivat ympäri Suomea. Jatkuva reissaaminen kävi raskaaksi perheelliselle miehelle.

Sitten ei kroppa enää liikkunutkaan kuten ennen. Hänestä tuntui samalta, kuin olisi valvonut vuorokausia putkeen ja pitäisi juosta maraton.

"Poltin itseni pahasti loppuun ja jouduin sairauslomalle. Olen liian tunnollinen ihminen, enkä halunnut olla kokonaan joutilaana. Niinpä perustin oman yrityksen ja aloin hissukseen pystyttämään ensimmäistä hirsikehikkoa. En ole käynyt hirsikursseilla, vaan katsoin YouTubesta, miten niitä tehdään", Vääräsmäki muistelee.

Samoihin aikoihin, kevättalvella 2017, sattuma puuttui peliin.

Vääräsmäen kotikylälle Uuraisten Höytiälle valmistui uusi liikuntahalli. Hän kuuli vaimoltaan, että hallin edustalle oli tilattu kaksi karhuveistosta ulkopaikkakuntalaiselta moottorisahaveistäjältä.

"Ihmettelin emännälle, miksi karhut piti tilata ulkopaikkakuntalaiselta. Että eikö kylältä löydy tekijöitä, kaikkihan niitä osaa tehdä. Emäntä oli sitä mieltä, että ei se todellakaan onnistu kaikilta. Sanoin, että ihan varmaan minulta onnistuu."

Vääräsmäki joutui todistamaan sanansa: hän tarttui moottorisahaan ja alkoi veistää karhua. Pitkän uurastuksen jälkeen pihalla köllötti otsoa muistuttava hahmo. Vääräsmäen mukaan ensimmäiseen karhuveistoksen sahaamiseen kului kolmetoista tankkia bensaa, kun nyt vastaavan karhun tekemiseen menee viisi tai kuusi tankillista.

"Huomasin, että karhuille on kysyntää ja niiden tekijöitä on aika vähän. Ajattelin, että niiden veistäminen voisi olla yksi osa yritystä."

Karhuveistos annetaan usein lahjaksi syntymäpäivänä tai eläkkeelle jäämisen kunniaksi. Useimmat löytävät paikkansa kesämökeiltä ja kotipihan terasseilta. Sisätiloissa veistoksia näkee harvemmin.

Jotkut asiakkaat haluavat, että veistos tehdään omasta pihapuusta tai kotipihalla olevaan kantoon.

Vääräsmäki kertoo, että karhuhahmot ovat suosituimpia, mutta koiraveistosten kysyntä lisääntyy kaiken aikaan. Joskus asiakas haluaa veistoksen myös valokuvan pohjalta, mikä tuo veistämiseen lisää haastetta.

"Koirien omistajat ovat tarkkoja veistoksen ulkonäöstä. Muotokuvan on muistutettava juuri hänen lemmikkiään, ei mitä tahansa saman rotuista. Se tuo jonkin verran painetta. Toistaiseksi ei ole tullut sanomista, joten olen vissiin onnistunut."

"Katson asiakkaan antamia kuvia ja koitan poimia koiran erityispiirteet. Kyllä useampi hetki on mennyt älypuhelinta tuijotellessa", hän nauraa.

Valtaosa tilauksista tulee sosiaalisen median kautta. Vääräsmäellä on Facebookissa yli 5 000 seuraajaa.

Moottorisahaveisto on palkitsevaa ja uutta oppii koko ajan. Vääräsmäki kertoo ymmärtäneensä vasta hiljattain, miten ja missä asennossa eläinten suupielet ja korvat kannattaa tehdä.

"Olen vasta viime aikoina pyöräyttänyt eläimen sieraimet porakoneella. Sillä tavoin veistokseen saa ripauksen lisää näköä. Opin myös, että eläimen pään pitää olla pikkusen vinossa. Silloin luonne tulee paremmin esille."

"On ollut ilo huomata, että kehitystä on tapahtunut nopeasti. Jos vertaa viimeisimpiä töitä ensimmäiseen karhuun, harppaus on iso."

Petteri Kivimäki
Karhu on suosituin aihe, mutta koiriakin on alettu tilata enenevässä määrin.

Vääräsmäen veistokset syntyvät ilman luonnostelua tai hahmottelua. Työ vaatii geometristä ja taiteellista silmää sekä ennen kaikkea hyviä hermoja.

"Veistäessä täytyy pysyä skarppina, sillä yksikin väärä viilto pilaa työn. Mieluummin kannattaa veistää liian vähän kuin ottaa liikaa. Toisaalta työ valmistuu sitä nopeammin, mitä isompia paloja uskaltaa irrottaa puusta."

Vääräsmäki osallistui ensimmäiseen veistokisaan viime kesänä Ilomantsin Karhufestivaaleilla. Hän oli kilpailun nuorimpia osallistujia. Monet kilpakumppanit olivat vuosikymmeniä veistäneitä konkareita.

Monien yllätykseksi hän sijoittui parhaana suomalaisena hopealle kalastavaa karhua esittävällä Kynsi koski -veistoksellaan.

"Ei siellä kilpailtu hampaat irvessä, vaan oltiin kavereita keskenään. Samalla sain arvokkaita vinkkejä vanhemmilta veistäjiltä."

Menestyminen moottorisahaveistäjänä on tullut hänelle itselleen ja lähipiirille yllätyksenä.

"Ihmettelen välillä itsekin, miten se eläin löytyy sieltä puusta. Otan purua irti ja koitan olla vahingoittamatta eläintä. En osaa kuvailla veistämistä sen syvällisemmin."

Petteri Kivimäki
Vääräsmäki panostaa siihen, että hänen veistoksensa näyttävät eläväisiltä.

Vääräsmäen perheessä on viisi lasta. Perhe muutti keväällä parempien työtilojen perässä Uuraisilta Viitasaarelle. Isolla tontilla sijaitsee hirsitalo, tilava halli ja oma saha.

Muuton myötä Vääräsmäen oli myytävä Uuraisilla oleva kotitilansa. Toiselle puolelle Keski-Suomea jäi vielä 40 hehtaaria metsää.

"Kotitilan jättäminen tuntui haikealta, mutta toisaalta oli helpottavaa päästä omilleen ja parempiin työtiloihin. Uuraisilla tein töitä avokatoksessa ja pyörittelin hirsiä kuran keskellä. Välillä traktori oli pohjaa myöten liejussa."

"Näin ilmoituksen tästä paikasta ja päätin, että tänne on päästävä. Yllätyin, miten paljon työ nopeutui paremmissa työtiloissa. Yrittäjänä olen oppinut sen, että aina pitää katsoa eteenpäin."

Vääräsmäki on onnellinen saadessaan tehdä unelmiensa työtä omassa pihapiirissään. "Tulevaisuuden tavoitteena on, että pärjään tällä ja saan leivän pöytään. Sitä kohti on menty."

"Tälläkin hetkellä on muutama tilaus odottamassa. Muumipappa pitäisi tehdä seuraavaksi. Sen ei vissiin pitäisi olla kovin vaikea", mies veistelee.

Petteri Kivimäki
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aarre: Kaj Lindgård tekee lehmuksesta jättimäisiä ihmisiä – mallin löytäminen ei ole aivan helppoa

Elämää kuhiseva Alpon savanni levittää hyvää mieltä – "Täältä lähtee hymy mukanaan"

Moottorisahaveistäjä saa karhun ulos puusta