Tunnistatko puukiipijän? Kokenutkin luontoihminen voi sekoittaa linnun hiireen - Kantri - Maaseudun Tulevaisuus
Kantri

Tunnistatko puukiipijän? Kokenutkin luontoihminen voi sekoittaa linnun hiireen

Mikä puunrungolla liikkuu? Puukiipijän maastopuku on verraton. Lintua on vaikea erottaa kaarnasta.
Heikki Willamo
Puukiipijä liikkuu puunrungolla alhaalta ylös, ei juuri koskaan vaakasuuntaisesti. Sen elämä riippuu vanhoista puista.

Puukiipijän nimi on sille täydellinen. Lintu viettää päivänsä puissa kiipeillen. Linnun englanninkielinen nimitys treecreeper eli puuhiipijä on vielä parempi, sillä puukiipijän kulkua puunrungolla voi todella kuvailla nykiväksi hiipimiseksi.

Hiipijä-efektiä lisää vielä se, että lintua on usein vaikea erottaa puunrungon kaarnasta, niin loistava on sen suojaväri. Puukiipijä muistuttaa kiivetessään hiirtä tai päästäistä – kyllä, lintu on sekoitettu näihin pikkunisäkkäisiin jopa harjaantuneempien luonnonystävien toimesta. Vasta silmälasien puhdistus on mahdollistanut lopullisen lajitunnistuksen.

Tämä piskuinen piilottelija käy puunrunkoa tarkasti läpi alhaalta ylös, kiertäen runkoa spiraalimaisesti. Se kaivaa kaarevalla nokallaan hyönteisiä ja toukkia ja lennähtää sitten viereistä puuta tutkimaan.

Puukiipijän mieluisinta elinympäristöä ovat vanhat kuusivaltaiset metsät, joissa on hyvin hyönteisravintoa. Kuusivaltaisuuskaan ei ole ihan ehdoton juttu, mutta aivan nuorissa metsissä se ei viihdy. Puukiipijää saattaa talviaikaan tavata pihapiirissäkin, sen vuoksi lintu on tammikuussa ajankohtainen.

Sirr-sirr, matkimme puukiipijän ääntä, ja sellainen se onkin. Sirittävän äänen lisäksi puukiipijä laulelee aikaisin keväällä kirkkaasti oma titityy-mukaelmaansa, joka voidaan sekoittaa pajulinnun lauluun.

Osa puukiipijöistä talvehtii Suomessa

Puukiipijä munii huhti–kesäkuussa 4–8 munaa. Molemmat emot hoitavat poikasia. Usein pariskunta ennättää kesän aikana pyöräyttää toisenkin pesueen.

Rovaniemen korkeudelle saakka puukiipijä on melko yleinen pesimälintu, pohjoisempana hyvin harvalukuinen. Nykyinen pesimäkanta on noin 200 000 paria. Osa kannasta jää talvehtimaan niille sijoilleen, osa muuttaa hieman etelämmäs, joskus Tanskaan ja Ruotsiin asti.

Lintujen talviruokintapaikoillakin puukiipijää voi tavata. Niille kannattaa asettaa tarjolle linnuille tarkoitettua ja suolatonta rasvaa. Lintulauta ei puukiipijää pahemmin houkuta. Parhaiten puukiipijälle kelpaa omanlaisensa kattaus: hiero rasvaa puiden kaarnan rakosiin 1–3 metrin korkeudelle.

Puukiipijä elää "pystysuoraa elämää". Se kiipeilee puissa tavallisesti alhaalta ylöspäin edeten. Vain hyvin harvoin se saattaa lyhyen matkaa liikkua alaspäin. Se lennähtää puun tyvelle ja alkaa kiipeämisen nykivin liikkein.

Menoaan se vauhdittaa pitkillä kaarevilla kynsillään ja tukee pyrstöllään. Välillä se pysähtyy poimimaan nokkaansa hyönteisen. Usein puukiipijä hylkää puun jo rungon puoliväliin päästyään, lennähtää seuraavaan puuhun ja aloittaa kiipeämisen uudelleen.

Maahan puukiipijä laskeutuu harvoin. Vaakatason suuntaisesti se ei puiden oksilla liiku juuri koskaan.

Jutussa haastateltu asiantuntijana Esko Inbergiä.

Puukiipijä on verraton hiipijä

  • Puukiipijä (Certhia familiaris) on havumetsien varpuslintu, jonka sirittävä laulu on melko hyvin tunnistettava, tosin kokematon lintujen ystävä voi sekoittaa sen vaikkapa hippiäiseen ja toisaalta puukiipijän kevätlaulun pajulintuun.
  • Puukiipijä on vain 10 gramman painoinen, pituudeltaan 12–14 cm nokasta pyrstöön, ja sen sulkapeite on ruskeapilkkuinen ja vatsasta valkoisenkirjava.
  • Lintu paitsi etsii ravintonsa puun rungosta, myös pesii siinä: puukiipijä voi tehdä pesänsä rungosta irronneen kaarnanpalan suojaan. Toki se pesii myös erityisiin puukiipijää varten rakennettuihin pönttöihin ja joskus rakennuksien koloihin.
  • Puukiipijä on rauhoitettu.

Lue lisää

Rare pyrkii houkuttelemaan nuoret journalismin pariin – nuoria ei tavoita, jos sisältöjä tuotetaan vain vanhempia seuraajia kuunnellen

Kesätyötä vaille jäänyt nuori ryhtyi metsäyrittäjäksi: "Päätin näyttää, että osaan tienata"

Harvardin yliopiston opiskelija ja tuttu televisiokasvo muodostavat yhden Suomen suosituimmista popyhtyeistä – "Suuruus ei ole itseisarvo, vaan tärkeintä on taiteellinen tyytyväisyys"

Metsävisasta voi voittaa kesätyöpaikan – kovimmille metsätietäjille luvassa myös kuksa ja kahisevaa