Kantri

Tiedätkö, mitä talossasi talvehtii? Arin talon kattohirsissä horrostavat perhoset

Talvinen pihapiiri voi vaikuttaa kuolleelta, mutta ulkorakennukset ja maakellarit ovat täynnä hiljaista elämää. Niistä voi löytää talvilepoa viettäviä perhosia, hyttysiä, hämähäkkejä, jopa ukkoetanan tai lepakon.
Tuomo Kesäläinen
Nokkosperhonen on löytänyt talveksi suojaa.

Nuhruisen talvipäivän lämpötila on muutaman asteen plussanpuolella. Sata vuotta vanhassa kellarissa käy kuitenkin kuhina kuin kesäisellä terassilla. Avatessamme oven hyttyset rientävät lentoon.

Turun Yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti vie meidät luontoretkelle maatilan pihapiirin rakennuksiin. Kellarissa on elämää, jota ei monesti tule ajatelleeksi. Tarkempi tutkiminen paljastaa, että hyttysten joukossa on myös sienisääskiä.

Suomessa elää noin 40 vertaimevää hyttyslajia, näistä 9 talvehtii aikuisena. Hyttysen talvehtiminen alkaa, kun lämpötila laskee 5 asteen alapuolelle. Tavatonta ei ole, että häirittynä hyttynen lehahtaa jäähileiseltä seinältäkin lentoon ja vaihtaa paikkaa.

Ei ihme, että myös hämähäkit kutovat täällä pyyntiverkkojaan. Ilmanvaihtoaukosta roikkuu muutamia hämähäkin munakoteloita.

Näyttävin vastaantuleva kahdeksanjalkainen on melko isokokoinen, kellareissa ja luolissa viihtyvä, onkaloaukokki.

Maakellareista löytyy usein myös kosteissa ja koleissa olosuhteissa viihtyviä perhoslajeja kuten liuskayökkösiä ja kiiltomittareita. Suomen sadoista mittari- ja yökköslajeista vain minimaalinen osa talvehtii aikuisena – lähes jokainen laji on mahdollista löytää omista nurkista.

"Tästä en uskaltanut edes haaveilla!" Karhilahti innostuu. Mies on bongannut kellarin katosta keskenkasvuisen ukkoetanan.

"Aikanaan vanhasta Oolannin sodan aikaisesta ammuskellarista punnittiin talvehtivia ukkoetanoita joita löytyi neljään kokoluokkaa eli arvelimme niiden elävän vähintään neljä vuotta, ehkä pidempäänkin."

Täällä on nokkosperhonen! Karhilahti riemastuu. Pian taskulampun valokeila paljastaa myös neitoperhosen.

Muutaman neliön kokoisesta autotallista löytyy nopeasti kolme neitoperhosta ja kaksi nokkosperhosta. Sama tahti jatkuu rakennuksen yläkerrassa, niinpä lopetamme laskemisen. Perhosia löytyy lähes jokaisen kattohirren kupeesta.

Pieni retkemme avaa tilan omistajalle aivan uuden maailman. Kun ensimmäisen ötökän bongaa, alkaa niitä löytyä lisää. Ihastelemme emännän kanssa vielä päiväperhosia ja niiden runsautta, Arin kolutessa jo nurkkia uusien lajien toivossa.

Perhosten lahkon Suomen edustajista aikuisena talvehtii noin 30 lajia, joiden joukossa on päiväperhosten lisäksi mittareita, yökkösiä ja venhokkaita. Tämä suojaisa ja kuiva tila on päiväperhosten suosiossa – muita ei löydy.

Kaikki perhoslajit käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, johon kuuluu neljä kehitysvaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen – talvi taittuu lajista riippuen jossain näistä muodoista.

"Nokkosperhoset parittelevat heti keväällä ja naaras munii nokkosiin, joissa elokuun loppuun mennessä kehittyy, toukka- ja kotelovaiheen kautta, uusi nokkosperhossukupolvi. Hetken lenneltyään ne hakevat talvehtimispaikan,”, Karhilahti selventää nokkosperhosen elinkiertoa.

Yleisimmistä päiväperhosista aikuisena talvehtivat myös suruvaippa, sitruunaperhonen ja herukkaperhonen. Niitä emme kuitenkaan löydä.

Tosin esimerkiksi talvehtivan neitoperhosen ja herukkaperhosen tai nokkosperhosen ja isonokkosperhosen pikainen tunnistaminen toisistaan pelkästään silmämääräisesti voi osoittautua yllättävän haastavaksi.

Pirtsakan värinen sitruunaperhonen on todellinen sissi. "Sitruunaperhonen talvehtii käytännössä taivasalla, se asettuu varpujen tai talventörröttäjien tyveen ja antaa lumen sataa päälleen. Kun kevät lämpenee, se levittää siipensä ja jatkaa lentoaan”, Karhilahti kertoo.

”Suruvaippa taas talvehtii ahtaissa ja suojaisissa louhikoissa, joihin ei ihminen pääse. Siksi havaintoja lajista on vaikea saada.”

Vanha rehusiilo vaikuttaa ensivilkaisulla tyhjältä. Pian pitkien jalkojen luomat varjot herättävät seinät eloon. Lukkeja!

"Ei lukkien pitäisi enää elää", Karhilahti toteaa ja kerää yhden otuksen näyteputkeensa. "Vaikuttavat rauniolukeilta mutta pitää vielä varmistaa laji.”

Suomen 14 lukista vain yksi laji, täplälukki, talvehtii aikuisena. Muiden pitäisi kuolla pakkaskauden alettua. Lukeilla tavallisin talvehtimisen muoto on muna.

"Eivät eläimet halua kuolla ja siksi lukitkin hakeutuvat suojaisiin paikkoihin ilmojen viiletessä", Karhilahti huomauttaa.

Tästä syystä esimerkiksi pihasaunojen pesuvadit ja kuumavesipadat tuntuvat syksyn kylmetessä täyttyvän näistä pitkäkoipisista hämähäkkieläimistä.

Monet keinot auttavat selviytymään kylmän talven yli

Silloin kun ei ole mahdollisuutta muuttaa, koteloitua tai talvehtia munana, pitää turvautua muihin selviytymiskeinoihin.

Monet Suomen linnuista muuttavat kylmäksi kaudeksi lämpimämpään ympäristöön. Myös osa lepakoista siirtyy talveksi etelämmäksi, Suomessa tavatuista 13 lepakkolajista 7 talvehtii säännöllisesti maassamme.

Talvihorros

Talvihorroksessa eläimen hengitys, sydämen syke ja aineenvaihdunta hidastuvat, ruumiinlämpö laskee lähelle nollaa astetta ja keho käyttää ravinnokseen kerättyjä rasvavarantoja. Talvihorrokseen vaipuvat talvisin esimerkiksi siili ja lepakko.

Kylmähorros

Kylmähorros on talvihorroksen syvin laji, johon vaipuvat vaihtolämpöiset eläimet. Kylmähorroksessa hengitys on hyvin niukkaa ja elintoiminnot vähäisiä.

Eläimen ruumiinlämpö voi laskea alle nollaan asteeseen. Kylmähorros muistuttaa syvää tajuttomuutta, tällöin eläin ei herää ulkoisiin ärsykkeisiin. Kylmähorrokseen vaipuvat muun muassa matelijat kuten sammakot ja käärmeet.

Talviuni

Talviunen aikana elintoiminnot hidastuvat vain hieman ja ruumiinlämpö laskee ainoastaan muutamia asteita. Talviunta nukkuvat eläimet voivat herätä ulkoisiin ärsykkeisiin, joten esimerkiksi häirityksi joutunut karhu voi herätä kesken unien. Karhun lisäksi talviunta nukkuu muun muassa mäyrä.

Aktiivisena läpi talven

Osa eläimistä viettää talven aktiivisena, tällöin hengitys ja viretila ovat täysin normaaleita. Jotkut aktiivisina pysyvät lajit muuttavat elinalueitaan talven tullessa.

Talvesta selviytymistä auttavat nisäkkäillä paksumpi talviturkki ja lintujen paksumpi höyhenpeite, osa talviaktiivisista eläimistä hyödyntää myös hangen eristävää vaikutusta.

Muokattu 26.1.2017 kello 13.05. Korjattu kuvateksteistä neitoperhonen nokkosperhoseksi ja rupikonna sammakoksi.

Lue lisää

Kesä helli päiväperhosia

Maailman pohjoisin lepakkolaji elää kaikkialla Suomessa – vältä oleskelua talvehtimispaikoissa

Oletko kuullut siilin köhisevän? Se tarvitsee apua, jos se ääntelee kuin videolla piilotteleva siili

Aarre: Harva hyönteinen ääntelee, mutta heinäsirkka on poikkeus – yleensä äänessä ovat koiraat