Koneviesti vertaili akkukäyttöiset runkonaulaimet – eroja löytyi muun muassa tekniikassa ja työpainossa - Koneet & autot - Maaseudun Tulevaisuus
Koneet & autot

Koneviesti vertaili akkukäyttöiset runkonaulaimet – eroja löytyi muun muassa tekniikassa ja työpainossa

Vaikka runkonaulaimet kuuluvat timpureiden vakiokalustoon, akkukäyttöiset runkonaulaimet ovat työmailla vielä suhteellisen uusia tulokkaita.
Arto Turpeinen
DeWaltin työpainoksi akku kiinnitettynä, mutta ilman nauloja punnittiin 4,3 kiloa ja Hikokille 4,8 kiloa. Paineilmalaitteisiin verrattuna työskentely on selvästi vapaampaa.

Runkonaulaimet ovat perinteisesti olleet paineilmakäyttöisiä, mikä on vaatinut kompessorin ja sähköä joko sähköliittymän tai aggregaatin muodossa. Lisäksi paineilmakäyttöisen naulaimen ilmaletku muodostaa etenkin kattotöissä turvallisuusriskin, sillä letkuun saattaa kompastua. Myös kaasutoimisia impulssinaulaimia on tarjolla, mutta niissä palokaasut ovat haitallisia hengitettynä.

Kehittyvän akkuteknologian myötä markkinoille on saapunut puhtaasti akkuvoimalla toimivia runkonaulaimia. Koneviesti otti testaukseen kaksi akkukäyttöistä naulainta: DeWalt DCN692 ja Hikoki NR 1890DBCL. Molemmat testilaitteet toimitettiin 18 voltin ja 5 ampeeritunnin litiumakuilla. Molempien naulaimien yleisilme oli vankka, jonka lisäksi oli havaittavissa, että molemmissa laitteissa käytetyt materiaalit ovat selvästi suunnattu ammattikäyttöön. Laitteet soveltuvat 50–90 millin nauloille. Laitteiden lipaskapasiteetissa on pientä eroa: DeWaltin makasiiniin mahtuu 55 naulaa ja Hikokiin 47.

Tekniikoiltaan laitteet poikkeavat toisistaan. DeWaltin toiminta rakentuu vauhtipyörän ja syöttörullan väliseen kitkaan, joka syöttää naulan kohteeseen. Hikokissa on puolestaan niin sanottu air spring drive -systeemi, joka perustuu puristettuun paineilmaan. Vaikka molemmat tekniikat ovat huoltovapaita, normaali pölyn- ja lianpoisto on syytä kuitenkin suorittaa huolellisesti.

Akkunaulaimia käytettäessä ensimmäisenä huomion kiinnitti laitteiden suhteellisen painava olemus. Toisaalta kevyemmissä paineilmalaitteissa työtaakkaa lisää ilmaletku. DeWaltin työpaino akku kiinnitettynä oli 4,3 kiloa (ilman nauloja). Hikoki puolestaan painoi 4,8 kiloa. 600 gramman painoero alkaa pidempään työskennellessä tuntua kädessä.

Myös erilaiset toimintaperiaatteet näkyvät naulainten muotoilussa. DeWalt on lyhyempi, ja sen peräosa on Hikokia pienempi. Tämän myötä DeWaltia oli hieman ketterämpi käsiteltävä. Myös painoero vaikutti käsiteltävyyteen. Myös käytettävyys on laitteissa erilainen. Hikokissa toimintatila (kerta/sarjalaukaisu) valitaan elektronisten painikkeiden kautta. Toiminnot olivat kuitenkin aluksi hankala löytää, minkä lisäksi hämmennystä aiheutti naulaimen sammuminen tauon aikana. DeWaltissa on selkeät liukukytkimet, joista toisesta valitaan kerta- tai sarjalaukaisu ja toisesta nopeusasetus naulan pituuden mukaan.

Kummassakin naulaimessa on taitettava koukku, joista ne saa roikkumaan taukojen ajaksi. Hikokin ripustin on iso ja tukevan neliönmallinen rautakehikko, jonka voi laittaa esim. runkorakenteisiin roikkumaan. DeWaltin kahvassa on puolestaan pieni koukku, josta laitteen saa roikkumaan vaikka työkaluvyöhön. Kummassakin ripustustavassa on omat hyvät ja huonot puolensa.

Naulaimien naulausnopeuksia oli selviä eroja. Lisäksi molemmista löytyi hyviä ja huonoja puolia.

Lue vertailun tulokset kokonaisuudessaan Koneviestin nettisivuilta.

Lue lisää

Koneviesti: Volvo esitteli vuonna 1973 uuden N-mallisarjansa – nokallinen auto antoi valmistajalle ja liikennöitsijälle merkittäviä etuja

Koneviesti: Näin laitat peräkärryn kolhiintuneen kuomun kuntoon

Sahaan tarttunut tahma irtoaa vain tehopuhdistuksella – Koneviesti testasi sahoille räätälöidyn aineen

Koneviesti: Mauri Anttila on kerännyt lähes täydellisen sarjan sinisiä traktoreita