Näin poliisiautot ovat kehittyneet vuosien varrella – 1900-luvun alun jenkkiautoista nykypäivän monitoimimaijaan - Koneet & autot - Maaseudun Tulevaisuus
Koneet & autot

Näin poliisiautot ovat kehittyneet vuosien varrella – 1900-luvun alun jenkkiautoista nykypäivän monitoimimaijaan

Kattokilvet tulivat autoihin ensimmäisen kerran 1950-luvulla. Vielä 1960-luvulla monet maaseudun poliisipiirit olivat kokonaan ilman autoa.
Rista Eeva SER / Helsingin Kaupunginmuseo
Tältä poliisiautot näyttivät vielä 1970-luvun alkupuolella ennen kaksiväristä ulkoasua.

Poliisi sai ensimmäiset autot ja moottoripyörät käyttöönsä 1900-luvun alussa. Silloin käytössä olleista jenkkiautoista on tultu vuosikymmenten saatossa pitkä matka nykyisin käytössä oleviin monitoimiautoihin, joita voisi kuvailla liikkuviksi toimistoiksi.

Ensimmäinen poliisiautot muusta autokannasta ulkoisesti erottava tekijä oli poliisi-tekstillä varustettu kattokilpi. Poliisin virka-autosta kertovat kattokilvet tulivat poliisiautoihin vuonna 1956.

"Ne ensimmäiset taisivat olla aika isokokoisia ja niitä sitten jossain vaiheessa vähän pienennettiin", Poliisimuseon tutkija Panu Rissanen kertoo.

Samaan aikaan 1950-luvulla poliisiautoissa käytettävän tekniikan kehitys vauhdittui. Esimerkiksi radioita ja kameralaitteistoja alkoi olla partioiden käytössä yhä enemmän.

Tuolloin poliisiautoissa oli uutena juttuna käytössä myös niin sanottu "vilkkumajakka" eli katolla ollut hälytysvalo. Niitä alettiin asentaa autoihin 1950-luvun jälkipuoliskolla. Alkujaan nämä valot olivat punaisia, mutta vuoden 1967 jälkeen ne muuttuivat sinisiksi. Taustalla tässä muutoksessa oli se, että sinisellä värillä poliisin ajoneuvot voitiin erottaa muista hälytysajoneuvoista.

"Punaista vilkkua käyttivät sitten muutkin", Rissanen sanoo.

Silmiinpistävää ajoneuvokannan kehityksessä on se, että kehitys oli pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla paljon suuria kaupunkeja hitaampaa. 1960-luvun alussa Suomen poliisipiireistä ilman autoa oli noin puolet. Käytännössä tilanne oli se, että maaseutupaikkakunnille oli kutsuttava Liikkuvan poliisin yksikkö, kun poliisiautoa tarvittiin. Kuvaavaa oli, että autopulassa monet poliisit jopa käyttivät omaa autoaan virkatehtävien hoitamiseen.

"Konstaapelit saattoivat käyttää omaa autoa tiettyä korvausta vastaan virka-ajossakin. Maaseudulla käytäntö oli sellainen aika pitkään", Poliisimuseon tutkija kertoo.

Autopula alkoi hellittää 1970-luvun aikana, kun poliisin autokanta kasvoi.

Ylipäätään poliisin autokannan kasvu heijastelee Rissasen mukaan yhteiskunnan autoistumista.

"Taustalla on tietysti se yhteiskunnan yleinen kehitys", hän sanoo.

Esimerkiksi liikenneverkon uudistaminen ja lisääntyvät liikennemäärät ovat tarkoittaneet sitä, että poliisilta vaadittiin uudenlaista kalustoa. Toisaalta ymmärrettävästi myös tekniikan kehittyminen on jouduttanut poliisiautojen kehittymistä.

Poliisiautot olivat pitkään yksittäistä kattokilpeä lukuun ottamatta melko huomaamattomia muiden autojen joukossa. Muutos tähän tilanteeseen saatiin 1970-luvulla. Nykyisenkaltaiseen sinivalkoiseen asuun poliisiautot maalattiin ensimmäisen kerran vuoden 1974 alusta. 1970-luvulla väritys oli poliisiautojen nykyiseen väritykseen nähden yleisilmeeltään tummempi.

Värimuutoksen taustalla vaikutti Rissasen mukaan pyrkimys siitä, että poliisin haluttiin näkyvän aiempaa paremmin.

"Ulospäin näkyvällä varustelulla on tavoiteltu poliisin näkyvyyttä ja vaikuttamista sitä kautta", hän kertoo.

Värimuutokset eivät suinkaan päättyneet 1970-luvulle, vaan poliisiautojen väritystä on muutettu myös 1990-luvulla, jolloin otettiin käyttöön niin sanottu panda-väritys. Sen jälkeen poliisiautojen värimaailmaa on muutettu myös 2010-luvulla.

Autojen lisäksi poliisilla on käytössään myös esimerkiksi moottoripyöriä, veneitä ja moottorikelkkoja. Ajoneuvovalikoiman kasvaminen alkoi Rissasen arvion mukaan 1960-luvulla. Esimerkiksi moottorikelkkoja tuli poliisin käyttöön 1960-luvulla ensin Lappiin, ja sieltä niiden käyttö laajeni muualle Suomeen.

Poliisimoottoripyöriä oli sen sijaan käytössä jo 1920-luvulla, ja niitä alkoi olla enemmän käytössä 1950- ja 60-luvuilla.

1970-luvulla otettiin käyttöön runsaasti liikennevalvontaan tarkoitettuja kameroita, ja toisaalta myös tutkien määrä lisääntyi. 1980-luvun puolivälistä lähtien kameralaitteistoja korvattiin videolaitteistoilla. Saman vuosikymmenen aikana autojen varustelu ylipäätään kehittyi, sillä yhä useammassa autossa oli monipuolisia viestintälaitteita sekä alkometri.

Kohti nykyisenlaista liikkuvaa toimistoa otettiin poliisiautoissa ensiaskeleet 1990-luvun lopulla. Tuolloin ajoneuvoihin alettiin sijoittaa toimistotyön mahdollistavia kalusteita ja laitteistoa, kuten kannettavia tietokoneita. Sakkojen kirjoittaminen alkoi samaan aikaan muuttua tietokonepohjaiseksi.

2000-luvulle tultaessa ajoneuvokannassa tapahtui merkittävä muutos siinä mielessä, että maija-malliset autot lisääntyivät rajusti. Tässä kehityksessä vahvana ajurina on Rissasen arvion mukaan ollut se, että aiemmin yleisesti säännöllisestä partioinnista on siirrytty yhä enemmän hälytystehtävien hoitamisen suuntaan.

"Hälytystehtävissä se maija on varmasti parempi, kun siinä esimerkiksi mahdollisuus kuljettaa mahdollisesti kiinni otettavia ihmisiä", Rissanen arvioi ja huomauttaa, että maijan käytössä on varmasti muitakin hyötyjä esimerkiksi tekniikan käytön sekä työturvallisuuden näkökulmasta.

Lue lisää

Aarre: Sata vuotta sitten maanomistaja takavarikoi Ilma Lindgrenin puolukat – ”Sen jälkeen Lindgren teki jotain sellaista, mistä hän ansaitsisi enemmän huomiota”

Liinavaatekaappi on emännän ylpeys

Historialliset kissat eivät olleet pelkkiä hyötyeläimiä edes maaseudulla – "Kissa on se eläin, jonka ihminen on päästänyt kaikkein lähimmäs itseään"

Kuninkaan visiitin kunniaksi 1700-luvulla valmistettuun viiriin kirjattiin väärä vuosi, mutta hämäläiset käänsivät sen iloksi: "Paikalliset ovat aina riemuissaan, että hämäläiset ovat välillä nopeampia kuin väitetään"