Koneet & autot

Työryhmä kertoo raportissaan, miten liikenteen päästöt puolitetaan 2030 mennessä: Keinoina muun muassa biokaasuautojen ja sähköautojen määrän lisääminen, ajoneuvokilometrien kasvun pysäyttäminen sekä liikenteen päästökauppa

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.
Sanne Katainen
Työryhmä painottaa, että polttoaineiden mahdollista hinnannousua olisi korvattava pienituloisille kotitalouksille, harvaan asuttujen alueiden asukkaille sekä vientimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmä on julkaissut suosituksensa siitä, millä keinoilla tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä saavutetaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Yhteensä työryhmän raportti koostuu neljä suuremmasta kokonaisuudesta, joilla päästöjä pyritään vähentämään. Nämä neljä kokonaisuutta ovat vaihtoehtoiset käyttövoimat, liikennevälineiden energiatehokkuus, liikennejärjestelmän energiatehokkuus sekä liikenteen hinnoittelu ja verot.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta työryhmä toteaa, että fossiilisten polttoaineiden kulutus on puolitettava. Lisäksi liikenteen kokonaisenergiankulutusta on pienennettävä ja jakeluvelvoitelain soveltamisalaa on laajennettava biokaasuun ja synteettisiin eli sähköpolttoaineisiin.

Työryhmän mielestä myös kaasuautotavoitteita on samalla tarkistettava ylöspäin. Se huomauttaa, että kaasukäyttöisten kuorma-autojen yleistymistä voitaisiin edistää raskaan kaluston hankintatuella.

Jotta biokaasun käyttöä liikenteessä voitaisiin edistää, vaaditaan työryhmän mukaan ohjauskeinoja biokaasun tuotantoon, kulutukseen ja jakeluinfraan. Jotta taas kaasuautojen tarjonta pysyy vakaana, on huolehdittava myös siitä, että kaasukäyttöiset henkilö- ja pakettiautot huomioitaisiin jatkossa EU:n autovalmistajia koskevassa raja-arvolainsäädännössä.

Suomen sähköautotavoitetta pitäisi työryhmän raportin mukaan tarkistaa niin, että vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin jopa 700 000 sähköautoa, joista valtaosan tulisi olla täyssähköautoja. Sähköautojen yleistymistä tulisi edistää erilaisin taloudellisin ohjauskeinoin, kuten auto- ja ajoneuvoveron muutoksilla, määräaikaisilla hankintatuilla tai liikenteen päästökaupalla.

Päästötavoitteisiin pääseminen vaatii autokannan uudistamista. Työryhmän mukaan keskeisiä keinoja autokannan uudistamiseksi ovat esimerkiksi nykyistä voimakkaampi hiilen hinnoittelu liikenteessä, mahdolliset muutokset verotuksessa sekä muut taloudelliset ohjauskeinot, kuten romutuspalkkiot ja hankintatuet.

Raskaan kaluston päästöttömyyttä voidaan työryhmän mielestä edistää esimerkiksi ottamalla käyttöön sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.

Työryhmä linjaa, että liikennejärjestelmän energiatehokkuutta on parannettava. Tämä tapahtuu raportin mukaan esimerkiksi niin, että henkilöautojen suoritteet eli ajoneuvokilometrit eivät enää tämän vuoden jälkeen kasva verrattuna vuoden 2019 tasoon.

Tavaraliikenteen näkökulmasta liikennejärjestelmän energiatehokkuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tavaraliikennettä siirretään aiempaa enemmän raiteille ja vesille. Lisäksi työryhmä linjaa, että Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja muiden kestävien liikkumismuotojen osuuden matkasuoritteesta tulee kasvaa merkittävästi vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmä on käynyt läpi useita erilaisia hinnoittelun keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Näitä ovat liikenteen päästökauppa kotimaassa, polttoaineveron korotukset, dieselin alennetun verokannan poistaminen sekä tie- ja ruuhkamaksut. Kirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden perusteella näistä tehokkaimpia päästövähennyskeinoja olisivat liikenteen päästökauppa ja polttoaineveron korotukset.

Loppuraportissa suositellaan nykyistä ohjaavampaa hiilen hinnoittelua, jos muut keinot eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Liikenteen päästökaupassa valtio huutokauppaisi bensiinin ja dieselin jakeluoikeuksia. Niiden rajallinen määrä voi pitemmällä aikavälillä nostaa fossiilisten polttoaineiden hintoja. Vaihtoehtona päästökauppajärjestelmälle olisivat polttoaineveron korotukset.

Työryhmä painottaa, että polttoaineiden mahdollista hinnannousua olisi korvattava pienituloisille kotitalouksille, harvaan asuttujen alueiden asukkaille sekä vientimarkkinoilla toimiville yrityksille. Jos päästökauppa tai vastaava hinnoittelumekanismi otettaisiin käyttöön, olisi varmistettava, että järjestelmä on oikeudenmukainen. Käytännössä tämä voitaisiin tehdä erilaisin tulonsiirroin tai veronalennuksin. Kompensaatioiden ohella valtion tulisi tukea ja vauhdittaa oikeudenmukaista siirtymää päästöttömään liikenteeseen eri puolilla Suomea.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan on määrä lähteä lausuntokierrokselle alkuvuonna 2021.

Lue lisää:

Keskusta: Liikenteen päästöt kuriin etätöillä, biopolttoaineilla ja panostuksilla liikennejärjestelmään

Autoilun päästöjen vähentämisessä kaikki keinot ovat yhä pöydällä, sanoo ilmastoministeri Krista Mikkonen – "Päästökauppajärjestelmä tutkimisen arvoinen"

Lue lisää

Tiestön kunto vaikuttaa liikennepäästöihin

Liikenneturvan kysely: Lähes joka neljäs ajokortillinen nuori on ajanut joskus alkoholin vaikutuksen alaisena

Liikenneverotus edistämään alueellista tasa-arvoa

Keskusta: Liikenteen päästöt kuriin etätöillä, biopolttoaineilla ja panostuksilla liikennejärjestelmään