Koneet & autot

Koneviesti: Näin lietevaunut ja traktorit kunnostautuivat taistelussa Kalajoen metsäpaloja vastaan – tankit saatiin täyteen nopeasti ja letkulinjaston paine riittäväksi

Kalajoen Raution kylässä heinäkuun lopulla riehunut tulipalo tuhosi noin 300 hehtaarin metsäalan. Palon sammuttaminen oli hyvä esimerkki siitä, miten viranomaisten, paikallisten maanviljelijöiden ja urakoitsijoiden yhteistyö toimi saumattomasti. Pahimpaan aikaan palopaikalla oli veden kuljetuksessa yhdeksän traktoria ja kolme kuorma-autoa.
Visa Vilkuna
Mukana sammutuksessa oli myös mittava määrä vapaaehtoisia maanviljelijöitä ja koneurakoitsijoita koneineen.

Kalajoen metsäpalojen sammutuksessa pelastuslaitoksen apuna oli runsaasti vapaaehtoisia maanviljelijöitä sekä paikallisia koneurakoitsijoita koneineen. Palopaikalla olleissa sammutusautoissa oli vain 2–4 kuution vesisäiliö, joka täydessä työssä tyhjenee jo parissa minuutissa.

Sammutustöihin mukaan tulleet traktorit kykenivät pitämään sammutusautojen vedensaannin katkeamattomana, sillä traktoreiden perässä oli pääsääntöisesti omalla pumppukuormaimella varustettu lietevaunu. Lietevaunun pumppukuormain pystyy täyttämään noin 15 kuution vetoisen vaunun jopa vain parissa minuutissa, ja juuri tätä ominaisuutta metsäpalon sammuttamisessa tarvittiin. Yksi traktori oli pelkästään pumppaamassa vettä pelastuslaitoksen tankkiautoihin.

Lietekalusto kunnostautui myös kovemman paineen alueella. Pelastuslaitosten omat pumput antoivat lähtöpainetta noin kymmenen baaria. Tämä paine kuitenkin hiipui pitkän letkulinjaston matkalla turhan pieneksi. Kun pumpuksi vaihdettiin järeä lietepumppu, paine saatiin riittäväksi.

Lietekalusto toimi vedenkuljetuksessa ilman minkäänlaista ongelmaa. Ehkä ensimmäisessä kuormassa saattoi olla hieman lietteen hajua, mutta se ei itse työntekoa haitannut. Eskolan mukaan traktoreiden maastokelpoisuus oli erittäin iso etu kuorma-autoihin verrattuna.

Traktorit ja palokunnan säilöautot ajoivat läheisen sorakuopan montulta vettä palopaikalle kaikkiaan 39 000 kuutiometriä.

Lisäksi traktoteita käytettiin myös tien lanauksessa, kun kovalle rasitukselle joutuneet tiet alkoivat pettää. Palon aikana tiestölle ajettiin apuun tulleiden kuorma-autojen avulla kymmeniä kuormia mursketta.

Sammutuksen toimivaltasuhteet oli ennakolta määritelty, minkä takia turhilta kyselyiltä ja säätämisiltä vältyttiin. Jokainen, jolta kysyttiin mahdollisuutta lähteä mukaan, lähti viipymättä! Kalustoa ei sammutuksessa kuitenkaan saanut olla liikaa, jotta logistiikka saatiin pelaamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Paikalliset maanviljelijät ja urakoitsijat ovat saaneet asenteestaan ja työnteostaan kiitosta. Heiltä saatu apu oli ratkaisevan tärkeässä osassa palon tukahduttamisessa.

Viljelijöiden ja urakoitsijoiden paikallistuntemus ja ammattitaito mahdollistivat mittavan urakan läpiviennin ilman sanottavia haavereita. Lisäksi paikalliset pajat ja verstaat avasivat ovensa ja tekivät sovitinosia, joilla lietekaluston letkusto saatiin yhdistetyksi pelastuslaitoksen käyttämiin liittimiin. Urakoitsijat tekivät tarvittaessa remontteja myös maastossa.

Palolaitoksen mukaan sammuttajien ja vapaaehtoisten asenne oli erittäin hyvä. Lisäksi pitää huomioida ”kotirintaman” suuri panos - kun kotiin jääneet venyivät työsuorituksissaan ja hoitivat esimerkiksi tilan arkea ammattitaitoisesti, sammutuksessa mukana olevat saattoivat täydellisesti keskittyä omaan tehtäväänsä paloalueella.

Lue Koneviestin sivuilta, miten mukana ollutta kalustoa käytettiin tehokkaasti ja mitä suurpalon sammuttamisesta opittiin!

Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat aihetta käsittelevät artikkelit:

Vetoletkukalustolla painetta ja tehoa metsäpalon sammutukseen

Kalajoen metsäpalon sammutuksessa oli vahva asenne ja hyvä yhteishenki – onnistunut yhteistyö oli virkistävä poikkeus vastakkainasettelun ja sormella osoittamisen aikana

Lue lisää

Kalajoen paloalue saatetaan suojella – mustuneet puut seisovat pystyssä odottamassa päätöstä

Maailman suurinta puuta suojataan lähestyviltä maastopaloilta Kaliforniassa – liekit uhkaavat mammuttipetäjä Kenraali Shermania

1800-luvulla kuivuuden seuraukset olivat Uudellamaalla ja etenkin Helsingissä katastrofaaliset: Väestön kuolleisuus kaksinkertaistui

Kuivia hellekesiä seurasi kato ja nälänhätä