Koneet & autot

Neljän vuodenajan renkaalla ei pärjää Suomen talvessa: "Täällä tarvitaan ihan oikeasti oikeita talvirenkaita"

Suuret lämpötilanvaihtelut vaativat erilliset talvi- ja kesärenkaat.
Pekka Virtanen
Nasta pitää hyvin liukkaalla, mutta renkaan pitoa voi lisätä muillakin tavoin, kuten kumiseoksessa olevilla pitokiteillä.

Tieliikennelakiesityksen mukaan talvirenkaita olisi jatkossa käytettävä marras–maaliskuussa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nykyisinhän talvirenkaita on pakko käyttää joulukuusta helmikuuhun. Esitys jakaa mielipiteitä, jättäähän se kuljettajille todella suuren vastuun – ja aina löytyy niitä, jotka uskovat selviävänsä kesärenkailla kelissä kuin kelissä.

Miksi samoilla renkailla ei voisi ajaa ympäri vuoden?

"Pohjolan talviolosuhteet ovat niin omanlaisensa, että täällä tarvitaan ihan oikeasti oikeita talvirenkaita, ja kesällä käytetään kesärenkaita", painottaa Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Kyse ei ole Morrin mukaan halun tai osaamisen puuttumisesta vaan siitä, että suuret lämpötilavaihtelut eivät mahdollista yleisrenkaan rakentamista.

Amerikassa käytetään M+S-merkinnällä varustettuja all season -renkaita, mutta ne ovat kolmen vuodenajan renkaita – ne eivät sovellu talveen. Myöskään neljän vuodenajan Nokian Weatherproof -rengas ei ole oikea vaihtoehto täkäläiseen talveen.

"Nokian Renkaat – samoin monet muut premium-renkaita valmistavat yritykset – on tarjonnut jo muutaman vuoden ajan Keski-Euroopassa laadukkaita talvirenkaita. Emme kuitenkaan myy näitä Nokian WR A- tai WR D -renkaita Pohjoismaissa emmekä Venäjällä, missä talviolosuhteet ovat niin vaativat, että kyseisillä renkailla ei pärjää."

Keski-Euroopassa talvirenkailta edellytetään korkeampia nopeusluokkia kuin Pohjoismaissa, joten renkaat tehdään jäykemmästä seoksesta – ja kun rengasta jäykistetään, niin menetetään pitoa.

"Noissa renkaissa painotetaan kesä- ja märkäominaisuuksia. Lumipidossa ja varsinkaan jääpidossa ne eivät pärjää täkäläisille renkaille, ja erityisesti nollan tuntumassa ne ovat selvästi huonompia", kertoo Nokian Renkaiden tuotehallintajohtaja Petri Niemi – ja mitätöi samalla ajatuksen, että leudot talvet vähentäisivät talvirenkaiden merkitystä.

Nollan molemmin puolin sahaava lämpötila ja loska muodostavat erittäin haastavat ajo-olosuhteet, ja silloin renkaiden erot korostuvat. Vesi- ja loskaliirto ovat tilanteita, joihin ei toivoisi kenenkään joutuvan.

Kiihdytys-jarrutuskokeilut kolmella erilaisella renkaalla – nastallisella Hakkapeliitta 9:llä, nastattomalla Hakkapeliitta R3 -uutuusrenkaalla ja Keski-Euroopan markkinoille tarkoitetulla nastattomalla nokialaisella – osoittivat, että 20 pakkasasteessa erilaisten nastattomien renkaiden erot olivat varsin pienet.

"Nollan tuntumassa erot olisivat olleet selvät", muistuttavat suomalaiset talvirengasasiantuntijat.

Talvirenkaiden kehitystyö vie vuosia. Juuri esiteltyjen uusien nastattomien Hakkapeliittojen seuraajat tulevat myyntiin joskus neljän vuoden päästä, mutta niiden kehittely on jo käynnissä.

"Renkaiden kehitystyössä ei koskaan saavuteta huippua. Rengas on aina kompromissi. Se, mitä milloinkin painotetaan, vaihtelee. Kun panostetaan yhteen ominaisuuteen enemmän, niin se on pois jostakin muusta ominaisuudesta. Sellaista rengasta ei ole eikä tule, missä kaikki ominaisuudet olisivat huippua", kertoo Morri.

"Nasta on toimiva liukueste tällä hetkellä – mutta mikä se on tulevaisuudessa, on tutkimuksen alla. Käytämme jo nyt uusiutuvia raaka-aineita – esimerkiksi kumiseoksessa olevia pitokiteitä – mutta tulevaisuudessa niitä käytetään entistä enemmän. Ja tulevaisuudessa seurataan ehkä renkaan ja tien välistä kitkatasoa ja kerrotaan siitä kuljettajalle. Lisäksi esimerkiksi sähköautot ja autonomisesti liikkuvat ajoneuvot tarvitsevat omanlaisiaan renkaita", luettelee Morri aihealueita, joita talvirengasvalmistaja parhaillaan tutkii.

Lue lisää

Maaseudun autoilija nuolee taas näppejään

"En minä, mutta muut..." — Viidennes suomalaisista hermostuu liikenteessä melko usein

Naisten ja miesten ajotottumuksissa raju ero: Miehistä lähes puolet ajaa vuodessa yli 15 000 kilometriä, naisilla osuus on vain vajaa kolmasosa

Mistä kertoo jättiläistöpseli? Miksi suojatiellä menee pyörä? – Tällaisia ovat uudet liikennemerkit