Koneet & autot

Koneviesti: Kumipyörät veivät traktorit aivan uusille urille

Koneet & autot 15.04.2018

Matalapaineiset renkaat otettiin käyttöön 1930-luvulla.


Umpikumirenkailla rautapyörätraktorista saatiin tieliikennekelpoinen, mutta pitoa riitti vain kovalla alustalla ja kuivissa olosuhteissa. Umpikumipyörät otettiin käyttöön maantielokomobiileissä jo 1870-luvulla, kaupunki- ja maantiekuljetuksiin valjastetuissa traktoreissa niitä alettiin hyödyntää ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kuvassa Massey-Harriksen edeltäjä Wallis 12–20 vuodelta 1928.
Umpikumirenkailla rautapyörätraktorista saatiin tieliikennekelpoinen, mutta pitoa riitti vain kovalla alustalla ja kuivissa olosuhteissa. Umpikumipyörät otettiin käyttöön maantielokomobiileissä jo 1870-luvulla, kaupunki- ja maantiekuljetuksiin valjastetuissa traktoreissa niitä alettiin hyödyntää ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kuvassa Massey-Harriksen edeltäjä Wallis 12–20 vuodelta 1928.
1930-luvun puolivälin jälkeen lähes jokaisella valmistajalla oli tarjolla kumipyörämalli. Suomessa tämä uutuus oli ensikertaa näytillä Hollolan maatalousnäyttelyssä vuonna 1936, missä esiteltiin Pyhäniemen kartanon kumipyöräistä Fordsonia. Kuvassa Oy Ford Ab:n henkilökunta saamassa kumipyörätietoutta. (Museovirasto)
1930-luvun puolivälin jälkeen lähes jokaisella valmistajalla oli tarjolla kumipyörämalli. Suomessa tämä uutuus oli ensikertaa näytillä Hollolan maatalousnäyttelyssä vuonna 1936, missä esiteltiin Pyhäniemen kartanon kumipyöräistä Fordsonia. Kuvassa Oy Ford Ab:n henkilökunta saamassa kumipyörätietoutta. (Museovirasto)

Traktoriin on tullut jokaisella vuosikymmenellä jotakin uutta, joka on edesauttanut sen kehitystä alkeellisesta muokkauskoneiden vetäjästä monipuoliseksi työkoneeksi. Eräs merkittävimmistä uutuuksista oli 1930-luvun alussa käyttöön otetut matalapaineiset kumirenkaat.

Kumipuun maitiaisnesteestä saostettua raakakumia, eli kautsua, on tehty vuosituhansien ajan. Lämpimässä elastinen, mutta kylmässä hauras raakakumi muuttuu hapen vaikutuksesta nopeasti hajoavaksi mössöksi, joten sen käyttö oli rajallista. Tilanne korjaantui vuonna 1844, jolloin amerikkalainen Charles Goodyear ja englantilainen Thomas Hancock patentoivat vulkanoinnin, jolla kautsusta saatiin rikin ja lämmön avulla kovempaa ja kestävämpää.

Skottilainen keksijä Robert Thomson oli vuonna 1846 patentoinut ilmarenkaan, mutta ympyrän muotoon ommeltua nahkaputkea ei paljoa hyödynnetty. Thomsonin suunnittelema maantielokomobiili oli menestyneempi tuote – muun muassa Suomen ensimmäinen konevoimainen maantiekulkuneuvo Annikki (Karttula 1871) oli Thomsonin käsialaa.

Niin ikään skotlantilainen eläinlääkäri John Dunlop viimeisteli Thomsonin keksintöä vaihtamalla nahkan tilalle vulkanoidun kumin. Ilmakumirenkaalle haettiin patenttia vuonna 1888 ja ensimmäisenä sitä hyödynnettiin polkupyörissä. Karl Benz asensi autoonsa kumirenkaat jo samana vuotena, mutta varsinaisia autopuolen uranuurtajia olivat pariisilaisveljekset André ja Édouard Michelin, jotka kokeilivat niitä onnistuneesti Paris–Bordeaux-kilpailussa 1895. Viisi vuotta myöhemmin Harvey Firestone perusti kumialan yrityksen, jolla oli sittemmin ratkaiseva rooli maatalouden koneistamisessa.

Kun Harry Merritt vuonna 1926 siirtyi Hart-Parr´in palveluksesta Allis-Chalmersin traktoriosaston johtajaksi, elettiin vielä rautapyöräaikaa. Kuljetuksiin käytettyjen teollisuustraktoreiden umpikumirenkaat toimivat hyvin kadulla ja tasaisella maantiellä, mutta eivät pellolla.

Vuosikymmenen lopulla esitelty Allis-Chalmers U oli hyvä traktori, mutta ei mitenkään ylivoimainen. Merritt halusi tehdä siitä monipuolisemman kasvattamalla nopeutta. Kun traktoripiireissä alkoi kiertää uutinen iowalaisesta IH-kauppiaasta, joka oli asentanut Farmalliin kuorma-auton pyörät, varmistui lopullinen suunnitelma. Merritt tiedusteli Firestonelta, josko heiltä löytyisi riittävän kookkaita renkaita.

U-Allikseen. Firestone toimitti Milwaukeen tehtaalle lentokonerenkaat, jotka väännettiin French & Hechtin mittatilaustyönä tekemille vanteille. Lähistöllä asunut farmari Albert Schroeder suostui testaajaksi ja ensimmäinen koeajo tehtiin syyskuun alussa 1932. Alkuperäisillä vajaan viiden kilon paineilla renkaissa ei ollut juuri minkäänlaista pitoa, mutta kun paineet pudotettiin alle kiloon, alkoivat aurat ja kultivaattori liikkua.

Lue lisää Koneviestin koko jutusta

Aiheeseen liittyvät artikkelit