Koneet & autot

Koneviesti: Miksi sama traktori ei käy pellolle ja metsään?

Koneet & autot 03.06.2018

Sekä maatalous- että metsäkäyttöön sellaisenaan sopivaa ratkaisua ei liene keksitty.


Traktoreiden metsävarustusten kysyntä kunnallisteknisissä töissä on lisääntynyt. Tämä Valtra lastasi kevyenliikenteen väylän varresta kaadettuja puita Kehä ykkösen varressa Espoossa. Normaalisti Valtrat varustellaan Keslan nosturilla, mutta tässä tapauksessa koneeseen asennettiin asiakkaan jo edellisessä traktorissa ollut kuormain.
Traktoreiden metsävarustusten kysyntä kunnallisteknisissä töissä on lisääntynyt. Tämä Valtra lastasi kevyenliikenteen väylän varresta kaadettuja puita Kehä ykkösen varressa Espoossa. Normaalisti Valtrat varustellaan Keslan nosturilla, mutta tässä tapauksessa koneeseen asennettiin asiakkaan jo edellisessä traktorissa ollut kuormain.
Nisula Forest on erikoistunut mm. maataloustraktoripohjaisiin hakkuukoneisiin. Kuvan kolmossarjan A-Valtran varustukseen kuuluu mm. tuppisovitteinen nosturi, mittalaitteilla varustettu hakkuupää, täydellinen panssarointi ja etuakselin jäykistys. Varustus voidaan asentaa myös käytettyyn traktoriin.
Nisula Forest on erikoistunut mm. maataloustraktoripohjaisiin hakkuukoneisiin. Kuvan kolmossarjan A-Valtran varustukseen kuuluu mm. tuppisovitteinen nosturi, mittalaitteilla varustettu hakkuupää, täydellinen panssarointi ja etuakselin jäykistys. Varustus voidaan asentaa myös käytettyyn traktoriin.

Maataloustraktoreiden metsäkäytön kulta-aikaa olivat 1960–1990-luvut. Nykyisin maataloustraktorin metsäkäyttö on radikaalisti vähentynyt, mutta metsävarustukselle on edelleen runsaasti käyttöä.

1960- ja 1970-lukujen traktorit olivat jo suoraan tehtaalta tullessaan varsin kelvollisia metsäajoon. Runkotankeista ja mekaanisista voimansiirroista johtuen mahanaluset olivat varsin tasaisia, eikä kriittisiä hydrauliikan putkituksia kulkenut kannoille ja risuille otollisilla paikoilla. 1960-luvulla metsäkärryt lastattiin vielä käsin tai mekaanisen vinssin avulla, eikä venttiilipöytien asennuksille ollut juuri tarvetta.

1970-luvulla kunnolliset turvaohjaamot yleistyivät ja maataloustraktorin kilpailijoiksi harvennushakkuille saapuivat kevyemmät kuormatraktorit, kuten Lokomo 909, Rottne Blondin ja Brunett Mini.

1980-luvulla maataloustraktoreiden maasto-ominaisuudet paranivat, kun neliveto yleistyi nopeasti. 80-luvulla esimerkiksi Valmet esitteli metsäkäyttöön suoraan sopivan 05-sarjan traktorimalliston, joissa kuljettajan istuin voitiin kääntää 180 astetta ympäri ja ohjaamon tasainen pohja helpotti käyttöä.

Lyhytakselivälinen, ketterä 05- sarja ja sen seuraajat 6000- ja 8000- sarjan mallit ovat tänäkin päivänä suosittuja metsäkäytössä.

Sekä maatalous- että metsäkäyttöön sellaisenaan sopivaa ratkaisua ei liene keksitty. Esimerkiksi tuppisovitteissa oleva metsäkuormain soveltuu vaikkapa lannoitesäkkien lastaukseen, mutta lisää turhaan painoa ja maan tiivistymistä kevättöiden aikana. Metsäkäytössä tarpeelliset jäykät renkaat ovat huono valinta kyntöön ja peltokäyttöön.

Siksi metsävarustuksen olisi hyvä olla helposti irrotettavissa. Varsinkin kunnallisteknisissä töissä esimerkiksi juuri tuppisovitteinen kuormain saattaa olla kilpailutuksen ehtona. Asennustapa lisää joustavuutta, kun nosturia voidaan käyttää minkä tahansa perävaunun kanssa ja nosturi kulkee aina traktorin mukana.

Metsäkäytön vähentymisestä huolimatta maataloustraktorin metsävarusteille on edelleen kysyntää. Käyttö onkin muuttunut puhtaasta metsäkäytöstä erityisesti puistoihin ja hakkurikäyttöön. Kääntyvä istuin on lyömätön kuormainta käyttäessä. Kunnallistekniikan töissä tuppisovitteissa olevalla metsäkuormaimella hoituvat niin kaadettujen puistopuiden ajot kuin hiekkalaatikon täytöt ja lehtien lastaaminenkin.

Puutavarakuormaimen käyttö lisääntyy myös maataloudessa. Paalien ajo sujuu joutuisasti riittävän tehokkaalla kuormaimella, samoin kalkkivaunun lastaaminen.

Minkälaisia vaihtoehtoja traktoreiden metsäohjaimiin löytyy? Lue lisää Koneviestin koko artikkelista

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT