Koneet & autot

Koneviesti: Polttoaineletku joutuu koville – yleisimpinä ongelmina biopolttoaineen ja otsonin kestävyys

Koneet & autot 05.08.2018

Letkujen yllättävän lyhyt käyttöikä on aiheuttanut paljon ihmetystä autojen ja koneiden korjaajien keskuudessa.


Jussi Laukkanen
Polttoaineletkua ostettaessa ei riitä, että katsoo, että siinä on merkintä polttoainekäytöstä. On lisäksi on välttämätöntä tarkastaa tuotetiedoista, että tuote kestää etanolia ja biodieseliä, mikäli polttoaineessa on mukana näitä aineita. Esimerkiksi kuvassa näkyvä, letku kestää etanolin lisäksi otsonia, mitä ei voi pelkästään letkun merkinnöistä päätellä. Letku on ollut asennettuna taustalla näkyvän moottorin polttoainelinjassa yli 12 vuotta ja se on edelleen virheettömässä kunnossa. Kyseinen letku ei kuitenkaan kestä FAME-biodieseliä, joten se on vaihdettava, jos tällaista polttoainetta käytetään.
Polttoaineletkua ostettaessa ei riitä, että katsoo, että siinä on merkintä polttoainekäytöstä. On lisäksi on välttämätöntä tarkastaa tuotetiedoista, että tuote kestää etanolia ja biodieseliä, mikäli polttoaineessa on mukana näitä aineita. Esimerkiksi kuvassa näkyvä, letku kestää etanolin lisäksi otsonia, mitä ei voi pelkästään letkun merkinnöistä päätellä. Letku on ollut asennettuna taustalla näkyvän moottorin polttoainelinjassa yli 12 vuotta ja se on edelleen virheettömässä kunnossa. Kyseinen letku ei kuitenkaan kestä FAME-biodieseliä, joten se on vaihdettava, jos tällaista polttoainetta käytetään.
Jussi Laukkanen
Kaikkia polttoaineletkuja ei ole tehty otsonia kestäviksi eikä niitä siksi pitäisi asentaa moottoritilaan. Otsonin vaikutus näkyy letkun uloimmassa kerroksessa poikkisuuntaisina halkeamia, kun letkua taivuttaa. Kumi on kuvan tapauksessa yhä joustavaa, eli halkeamat eivät johdu kovettumisesta. Kuvan letku on ollut käytössä vajaat kaksi vuotta sen alkaessa vuotaa. Sisäkerros on vahingoittunut nopeasti, kun ulompi kerros ei ole ehjä.
Kaikkia polttoaineletkuja ei ole tehty otsonia kestäviksi eikä niitä siksi pitäisi asentaa moottoritilaan. Otsonin vaikutus näkyy letkun uloimmassa kerroksessa poikkisuuntaisina halkeamia, kun letkua taivuttaa. Kumi on kuvan tapauksessa yhä joustavaa, eli halkeamat eivät johdu kovettumisesta. Kuvan letku on ollut käytössä vajaat kaksi vuotta sen alkaessa vuotaa. Sisäkerros on vahingoittunut nopeasti, kun ulompi kerros ei ole ehjä.

Polttoaineletkun täytyisi kestää bensiiniä, dieseliä, etanolia, biodieseliä sekä letkuihin ulkopuolelta vaikuttavia aineita ja fysikaalisia vaikutuksia. Tehtävä on kemiallisesti vaativa, sillä useimmat letkumateriaalit täyttävät vain osan edellä mainituista vaatimuksista. Valitettavasti viime vuosina aivan kaikki markkinoilla olleet letkut eivät ole tehtävästään selvinneet.

Yleisimmin polttoaineletkujen ongelmat näyttävät johtuvan siitä, että osa myytävänä olleista letkuista ei ole kestänyt etanolia tai FAME-biodieseliä. Syytä tähän voi vain arvailla. Mahdollisesti myyntiin on päätynyt letkuja, jotka ovat varsinaisesti olleet tarkoitettu markkinoille, joilla ei käytetä polttoaineiden biokomponentteja. Osasyynä voi olla myös letkujen hankalat merkinnät, joista voi aiheutua väärinkäsityksiä.

Vähemmän tunnettu, mutta hyvin merkittävä ongelma-aine on letkuja ja muita kumiosia haurastuttava otsoni. Sitä esiintyy autojen ja koneiden moottoritiloissa ja se syntyy hiiliharjallisissa sähkölaitteissa kuten latureissa.

Moottoritilaan asennettavien polttoaineletkujen tulisi aina olla otsoninkestäviä. Korkea lämpötila on toinen moottoritilassa vaikuttava ilmiö. Kuumuuden lisäksi letkun on selvittävä murtumatta myös pakkasessa.

Koska juuri mikään letkun valmistukseen sopiva materiaali ei kestä sekä letkun sisällä virtaavia polttoaineita että ulkoapäin vaikuttavaa otsonia ja fysikaalisia rasituksia, on asia ratkaistu tekemällä letku yleensä kahdesta kerroksesta.

Sisäosan materiaalina on käytetty nitriilikumia. Se on eräs vanhimmista synteettisistä kumeista, ja se on kehitetty öljynkestävyyttä vaativiin olosuhteisiin. Nitriilikumi ei normaalisti kestä etanolia eikä eräitä biodieseleitä.

Uloin kerros tehdään usein neopreenista, jolla on hyvä mekaaninen kesto ja se kestää sään vaikutusta. Uloimman kerroksen on oltava tiivis, jotta sisäkerros ei vahingoitu. Sekä nitriilistä että neopreenista on kehitetty erilaisia muunnoksia, jotka kestävät tavallisia laatuja paremmin esimerkiksi biokomponentteja tai otsonia.

Lue koko juttu Koneviestistä

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT