Koneet & autot

Koneviesti: Metsätehon ensimmäinen konesavotta 1950-luvulla – näin maataloustraktorit toimivat metsätöissä

Sotien jälkeen traktorit yleistyivät ja hevosten määrä väheni, mikä oli riski puunjalostusteollisuudelle. Metsäteho aloitti 1950-luvun alkupuolella laajat maataloustraktoreiden käyttökokeilut puunajossa.
Pieksämäen kotiseutuarkisto
Pieksämäkeläisen Matti Huupposen kotitilalle syksyllä 1952 saatu tuliterä Ferguson osallistui Metsätehon järjestämään ensimmäiseen maataloustraktoreiden koesavottaan. Fergun soveltuvuutta metsäajoon epäiltiin, mutta loppujen lopuksi sillä ajettiin puuta kaikkein eniten ja vähimmillä keskeytyksillä.

Ensimmäiset yritykset puunkuljetuksen koneellistamiseksi tehtiin 1910-luvulla Samperin savotassa tela-alustaisilla Phoenix-höyryvetureilla, mutta tämä kokeilu kaatui monenlaisiin syihin. Seuraavilla vuosikymmenillä useat metsäyritykset kokeilivat puunajoa erilaisilla telatraktoreilla, mutta tulokset eivät tyydyttäneet. Myöskään peltokäyttöön tarkoitetut koneet eivät kestäneet pakkasessa ja epätasaisessa maastossa. Traktoreiden käyttö metsätöissä ennen 1950-lukua olikin hyvin harvinaista eivätkä saadut kokemukset olleet kovin rohkaisevia.

Sotien jälkeen traktoreiden yleistymisen myötä hevosten määrä alkoi vähentyä, mikä huolestutti puunjalostusteollisuutta. Niinpä Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton vuonna 1945 perustama Metsäteho aloitti tutkimusmetsänhoitaja Kalle Putkiston johdolla laajat kokeilut maataloustraktorin mahdollisuuksista puunkuljetuksissa.

Pieksämäkeläinen Matti Huupponen osallistui vuoden 1952 Ferguson-traktorillaan ensimmäisen Kornin tilalla järjestettävään koesavottaan. Metsäteho toimitti Fergusoniin tarvittavat varusteet, kuten reen, puolitelat ja etusukset. Työt alkoivat raivattujen polanneteiden tekemisellä, mikä tarkoitti lumen tiivistämistä ja lanausta. 42 hehtaarin hakkuualueella oli palstatietä hieman yli 8 kilometriä ja varsitietä 3,5 kilometriä. Ferguson liikkui lumessa Bombardier-puolitelojen avulla vaivattomasti, ja meno parani, kun etupyörien tilalle vaihdettiin JoBu-etusukset. Sukset toimivat lumessa moitteettomasti, sillä traktorin keula ei enää sukeltanut, ja ohjaus toimi hyvin.

Kun tieverkosto saatiin kuntoon, alkoi kuljetusurakka. Huupposen Fergusonin lisäksi koesavottaan osallistui puoliteloilla varustettu Volvo T33 ja Ford Major, joka oli varustettu Record-vaijerikuormaimella. Reet savottaan toimitettiin valmiina. Yksi reistä oli 10 metriä pitkä jättireki, mutta Matti sai Fergusonin perään paremmin sopivan viisimetrisen reen.

Kuljetusurakan alkaessa Ferguson ja Volvo keskittyvät pinotavaran siirtoon, kun taas Fordson Major ajoi myös tukkipuuta. Puukasat oli tehty ajourien varteen tai korkeintaan muutaman metrin päähän urasta, ja tukit kaadettu tielle päin, jolloin ne oli helppo vinssata kyytiin. Ferguson ja Volvo lastattiin ja purettiin käsipelin, mutta Majorin rekeen tukit nousivat vinssillä.

Koesavotassa seurattiin työaikamenekkiä aina ajourien raivaamisesta alkaen. Kaikki kellotettiin – lumen poisto puukasojen päältä, kuorman teko, ajaminen, purkaminen, tauot, häiriöt ja remontit. Tarkoitus ei ollut kytätä puunajajia, vaan kerätä tietoa siitä, miten puunajo traktoreilla sujui talviolosuhteissa. Itse savotalla ei ollut muuta aikarajaa kuin, että ennen kevättä piti olla valmista, ja metsään ei saanut jäädä yhtään puuta.

Kestivätkö traktorit metsässä lumen ja jään keskellä, ja saatiinko savotta ajoissa valmiiksi?

Lue Koneviestin nettisivuilta, miten koesavotta loppupeleissä sujui!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koneviesti: Varaosaparatiisi korjaa hydraulipumput ja -moottorit – käytössä Euroopan ainoa digitaalisesti ohjattu testipenkki

Koneviesti: Hiili karkaa maailman pelloista – näin se tuodaan sinne takaisin

Koneviesti: Huoltosopimukset yleistyvät konekaupan yhteydessä – sopimusten vertailu tuo esiin todelliset käyttökustannukset