Koneet & autot

Yksityisteillä hälyttävän suuri korjausvelka, "Pelkästään tieosakkaiden toimesta ja kustannuksella eivät riittävät silta- ja tiekorjaukset toteudu"

Järjestöt vaativat yksityisteiden rahoituksen kymmenkertaistamista seuraavalla hallituskaudella.
Jarmo Palokallio
Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.

Yksityisteiden korjausvelka on paisunut miljardiluokkaan. Asiasta huolestuneet järjestöt haluavat yksityisteiden rahoitukseen selkeän tasokorotuksen.

Puolueille lähettämässään kirjelmässä järjestöt vaativat, että yksityisteiden rahoitus nostetaan ja sidotaan 40 miljoonaan euroon vuodessa koko hallituskaudeksi. Tämänvuotinen rahoitus on 17 miljoonaa euroa, mutta se putoaa ensi vuonna 3 miljoonaan euroon.

"Tuostakin rahasta kaksi kolmasosaa menee losseille. Varsinaiseen tienpitoon jää vain parin siltahankkeen rahoituksen verran", toteaa toimitusjohtaja Nina Raitanen Suomen Tieyhdistyksestä.

Raitasen mukaan järjestöillä on hirveä huoli yksityisteiden tilanteesta. Niiden korjausvelka on noussut miljardiluokkaan.

"Yksityistiet pitäisi nähdä osana kuljetusketjua. Niiden kautta lähtevät liikkeelle elintärkeät elintarvikkeiden ja biotalouden kuljetukset."

Korjausvelan purkaminen on edellytys sille, että kuljetusketjut pysyvät kunnossa. Niiden pitää toimia yksityistien kauimmaisesta päästä maantielle ja edelleen satamaan, tuotantolaitokseen tai toisen liikennemuodon terminaaliin.

Vain siten elinkeinoelämän kuljetukset voidaan hoitaa tehokkaasti.

"Sitäkään ei pidä unohtaa, että yksityistiet ovat välttämättömiä myös niiden varsilla asuvien ihmisen liikkumiselle. He maksavat verorahoillaan valtion teiden ylläpitoa, minkä lisäksi he maksavat omista teistään."

Pelkästään asuttujen yksityisteiden korjausvelka on 400–450 miljoonaa euroa. Kaikkien yksityisteiden ja niiden siltojen korjausvelka kohoaa yli miljardiin.

Teiden ylläpidon vastuu kuuluu tieosakkaille, mutta heidän yksinomaisena rasitteena tehtävä on liian suuri ja myös kohtuuton.

Yksityisteiden tienpidon kustannukset ovat liki 200 miljoonaa euroa vuosittain. Esimerkiksi yksittäisen sillan korjaus tai uusiminen maksaa yli 100 000 euroa, jopa miljoonan.

"Pelkästään tieosakkaiden toimesta ja kustannuksella eivät riittävät silta- ja tiekorjaukset toteudu."

Jotta korjausvelkaa voitaisiin lyhentää edes hitaasti, tulisi valtionrahoitus olla vuodessa tuo edellä mainittu 40 miljoonaa euroa. Ruotsissa valtion avustus yksityisteille on 130 miljoonaa euroa.

Valtion lisäsatsausta tarvitaan sekä teiden, mutta erityisesti siltojen korjausvelan purkuun.

Siihen liittyen järjestöt haluavat, että ely-keskuksittain käynnistetään yksityisteiden ja erityisesti niiden siltojen kunnon inventointi.

Jatkossa siltatiedot pitäisi päivittää korjausten yhteydessä ja ainakin viiden vuoden välein. Toimenpiteellä ennakoitaisiin korjaustarpeita ja keskitettäisiin rahoitusta kuljetusketjujen toimivuuden kannalta tärkeimmille osuuksille.

Myös yksityistielain mukaisen rahoitustuki ja kestävän metsätalouden rahoituksen mukainen metsäteiden rahoitustuen käyttö kaipaa kehittämistä. Tällä tavoiteltaisiin parempaa kokonaissuunnittelua. Tiekunnille se näkyisi prosessien selkeytymisenä ja yhdenmukaistumisena.

Raitanen toivoo, että yksityisteitä ja niiden rahoitusta käsiteltäisiin osana pitkäjänteistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

Yksityistieverkon pituus on noin 350 000 kilometriä. Teiden varrelta kuljetetaan melkein kaikki maa- ja metsätalouden kuljetukset ja teitä käytetään laajasti myös energiateollisuuden ja matkailun tarpeisiin.

Yksityisteiden varrella asuu noin puoli miljoonaa suomalaista ja iso osa heistä on vanhuksia. Lisäksi teillä on olennainen merkitys vapaa-ajan asumiselle, luonnossa liikkumiselle sekä palo- ja pelastustoimelle.

Yksityistiet ovat useimmiten yleiskäytössä. Teillä on toistaiseksi vain vähän puomeja ja liikennerajoituksia. Riski niiden lisääntymiselle on kuitenkin havaittavissa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Saako mökkitien sulkea lukittavalla puomilla? Näin vastaavat poliisi ja pelastuslaitos

Yksityisteiden tiekunnat sähköistyvät

Aila Riikonen kasvattaa hiehoja ja haaveilee hyväkuntoisista teistä