Koneet & autot

Koneviesti: 10-litrainen moottori ja paineilmajarrut olivat uusinta uutta 1950-luvulla – Scania-Vabis 75-sarja nosti Scanian nousukiitoon Suomessa

Scanian maahantuontiyhtiö täyttää 70 vuotta. Vuosikymmenten aikana Scania Suomi on kasvanut yhdeksi merkittävimmistä hyötyajoneuvojen maahantuojista Suomessa.
Jussi Laukkanen
Scanian kakkossarja tuli Suomessa myyntiin 1981–82. Se sai hyvän vastaanoton ja muun muassa kaksiakselisia T82- ja G82-sarjan autoja 8-litraisella moottorilla myytiin Suomessa runsaasti. Mallitunnuksessa T tarkoitti nokallista autoa ja G nokatonta matalalla ohjaamolla varustettua autoa. Scania myi 82-sarjan 2-akselisia malleja etupäässä vaihtolava- ja jakeluautoiksi. Suuremmilla moottoreilla varustetuista 112- ja 142-malleista kaksiakseliset alustat menivät yleensä puoliperän vetäjiin. Maailmanlaajuisesti eniten myyty yksittäinen Scanian malli oli 80-luvulla nokallinen ja kaksiakselinen T112HL.

Vuonna 1949 perustetun Oy Scan-Auto Ab:n toiminta perustui autojen ja niiden osien maahantuontiin. Yhtiön perustajalla Harald Zetterströmillä oli pitkä työura kuorma-autokaupan parissa, ja hän neuvottelikin yhtiölle Scania-Vabiksen edustuksen. Toimitusjohtajana uudessa yrityksessä aloitti Soini Holopainen. Yhtiön alkuvuosina varsinaista autojen maahantuontia ei juurikaan pystytty harjoittamaan tuontisäännöstelyn takia, vaan pääasiallinen toiminta oli varaosien myynnissä harvalukuisille Scania-Vabis-käyttäjille. Varaosakaupan ohessa pyrittiin panostamaan erillismoottoreiden myyntiin, ja Scania-Vabis-dieselmoottoreita kaupattiin muun muassa erikoisajoneuvoihin, vetureihin ja laivoihin.

Suomen kuorma-automarkkinat olivat vielä 1950-luvulla hyvin kehittymättömät, ja autot olivat kevyitä. 50-luvun lopussa vain alle prosentissa autoista oli kantavuutta 8 tonnia tai enemmän. Lisäksi valtaosa autoista oli kaksiakselisia. Markkinatilanne lähti muuttumaan 1950–60-lukujen vaihteessa sekä 1960-luvulla, jolloin ruotsalaiset merkit Scania-Vabis ja Volvo nousivat Suomen myydyimpien merkkien joukkoon. Tuolloin myös kotimaisten kuorma-autojen osuus kasvoi. Kuorma-autojen myynnin kasvuun 1960-luvun alussa vaikuttivat Suomen talouden voimakas kasvu, ja siitä seurannut kaupan ja rakentamistoiminnan vilkastuminen.

Merkittävä käänne Scania-Vabiksen ja Scan-Auton myynnin kasvuun oli Scania-Vabis-mallin markkinoille tulo vuonna 1959. Scania-Vabiksen 75-sarja oli noin kahdeksan vuoden kehitystyön tulos, ja mallin rakenne säilyi melko muuttumattomana 1980-luvun alkuun saakka. 75-sarjassa oli uusi 10 litran moottori ja monia sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät vielä tuohon aikaan olleet itsestään selvyyksiä kuorma-autoissa. Esimerkiksi ohjaamo etupelteineen oli kiinnitetty kumityynyjen avulla runkoon, mikä oli uutta koko Euroopassa. Raskaimpiin alustoihin tuli vakiovarusteeksi ohjaustehostaja, jota kaikilla merkeillä ei ollut saatavana. Tärkeä uudistus oli myös paineilmajarrut, jotka antoivat Scania-Vabikselle teknistä etumatkaa moniin kilpailijoihin nähden.

Kuorma-autojen sallitut kokonaispainot nousivat muutaman vuoden välein. Tämä sopi hyvin myös Scania-Vabiksen kehitykseen ja mallipolitiikkaan. Mallien uudistuminen mahdollisti jatkuvasti suurimpien akselipainojen hyödyntämisen Suomessa. Samaan aikaan moottoritehot vastasivat auton painoa. Tästä syystä merkin markkinaosuus kasvoi suoraviivaisesti koko 1960-luvun ajan. Vuosikymmenen lopussa tullut suuri malliuudistus mahdollisti osuuden kasvun edelleen myös 1970-luvulla.

Vuonna 1969 myyntiin tullut Scanian 100-sarja toi tullessaan monta uudistusta, joista tärkein oli uusi 14-litrainen V8. Samalla Scania sai ensimmäisen kipattavan ohjaamon, joka syntyessään oli tilavimpia, mitä Euroopan markkinoilla oli saatavissa. 100-sarja säilyi tuotannossa vain pienin muutoksin 1980-luvun alkuun saakka.

Vuonna 1969 erikoispiirre kuorma-autokaupassa oli myös voimakas 6 X 2 -autojen rekisteröinnin kasvu. Kolmiakselissa nostotelineautoissa ruotsalaiset ja kotimaiset valmistajat olivat vahvoilla, mikä näkyi selväsi rekisteröintitilastoissa. Scania onnistui hyödyntämään tämän, ja oli kolmiakselisten autojen rekisteröinneissä ykkönen. Kolmiakselisten autojen myynnin kasvu jatkui vahvana koko 1970 -luvun.

Scanian merkittäviin malliuudistuksiin kuuluu niin sanotun ”kakkossarjan” tulo Suomen markkinoille 1981–82. Tässä sarjassa moottori, osittain vaihteistot sekä akselit säilyivät valtaosin entisellään. Moottoritehot kasvoivat vuosikymmenen alkuvuosina. Intercooler-versiot tulivat markkinoille 1982, ja DS8 korvattiin suuremmilla 9-litraisilla moottoreilla.

Merkittävä muutos tapahtui ohjaamossa, sillä koko Scanian mallisto katettiin kahdella ohjaamorakenteella – korkealla ja matalalla versiolla. Ohjaamoissa ei ollut ulkonäön tai sisätilojen suhteen suurta eroa. Kuljettajan työympäristön osalta uusi ohjaamo ei paljoa poikennut edellisen mallisarjan isoista ohjaamoista, mutta ero perinteiseen nokalliseen 111-sarjan ohjaamoon oli suuri. Kakkossarja päivitettiin kolmossarjaksi 1980-luvun lopussa. Mitään merkittäviä muutoksia ei uusiin malleihin tehty.

Scanian seuraava malliuudistus merkitsi täysin uudenlaisen kuorma-auton ilmaantumisen markkinoille. Miten nelossarja poikkesi edeltäjistään? Lue lisää Scanian ja Scan-Auton historiasta Koneviestin nettisivuilta!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koneviesti kokeili: Tämä laite viilentää hellemetsurin päätä, mutta ilman tuunausta häiritsevä jyrinä täyttää korvat

Koneviestin toimittaja neuvoo: Nämä asiat kannattaa ottaa huomioon, kun hankkii käytettyä työkonetta ulkomailta

Koneviesti: Akkutrimmerit ovat yleistyneet ammattikäytössä – nämä asiat kannattaa huomioida siimaleikkurin valinnassa