Koneet & autot

Koneviesti: Kuusi kääntöauraa testissä – tarkastelussa työjälki, auran rakenne, kytkeminen traktoriin ja varusteet

Kyntö kuuluu edelleen maatalouden perustyömenetelmiin.
Martin I Dalen
Kuuden kääntöauran testissä mukana olivat Agrolux MRWT, Kuhn Vari-master 123, Kverneland ES 85, Lemken Juwel 7M VT, Pöttninger Servo 35S N P ja Överum VFCX.

Koneviesti julkaisee kuuden neliteräisen kääntöauran vertailun, jossa on kerrottu myydyimpien auramerkkien ominaisuuksista ja kokemuksia niiden käytössä Norjassa.

Vertailu on osa Pohjoismaista yhteistyötä ja tehty yhdessä norjalaisen Bedre Gardsdrift -lehden kanssa. Yhteistyö norjalaislehden kanssa oli luontevaa, sillä sekä Suomessa ja Norjassa myydään samoja auroja kutakuinkin samoilla varusteilla. Olosuhteet maidemme välillä ovat myös suhteellisen samanlaisia muun muassa maalajien osalta.

Kyntöauratestissä olevat kuusi kääntöauraa edustivat Norjan markkinoiden myydyimpiä malleja. Testattavat aurat olivat:

• Agrolux MRWT

• Kuhn Vari-master 123

• Kverneland ES 85

• Lemken Juwel 7M VT

• Pöttninger Servo 35S N P

• Överum VFCX

Aurojen välisessä testissä havaittiin eroja traktoriin kiinnittämisessä ja säätämisessä sekä työjäljessä. Lisäksi eroja havaittiin tien päällä siirtoajossa. Testin painopisteenä oli aurojen käytettävyyden vertailu, sillä varustelueroista johtuen työjälkien vertailu ei ollut mahdollista tasapuolisesti. Ennen testikyntöjen suorittamista testiryhmä sai koulutuksen aurojen käyttöön valmistajan edustajalta.

Aurat testattiin sekä sängellä että nurmen kynnössä. Sänkipellon maalaji oli jäykkää savea, jonka pinnalla oli vähän olkea. Nurmipellon maalaji oli multavampi ja pelto melko tasainen. Lohkolla kasvoi 20–30 cm pitkää heinää, joka oli hyvin haastavaa esiauroille.

Kaikkien aurojen kolme ensimmäistä terää oli varustettu vantaan kylkeen kiinnitetyillä veitsileikkureilla ja viimeisessä terässä oli kiekkoleikkuri. Kiekkoleikkuria käytetäänkin usein vain viimeisessä teräparissa, koska näkyvälle jäävän vaon pohja ja reuna ovat siistimmät kuin veitsileikkurin jäljiltä. Kiekkoleikkurin edullisemman hinnan lisäksi veitsileikkurin hyviin puoliin lukeutuvat huoltovapaus sekä se, ettei se ole arka kiville. Veitsileikkurin säätö on lisäksi aina kohdallaan, sillä kiekkoleikkuria joutuu yleensä aina säätämään työleveyttä tai -syvyyttä muutettaessa.

Testin aikana aurojen varustusta vaihdettiin siten, että sänkipellon kynnössä käytettiin kuorimia ja nurmella esiauroja.

Huomioitavaa on, että Suomessa esiauroja käytetään käytännön kynnössä melko vähän, koska ne vaativat enemmän säätämistä kuin normaali, terän yläpuolelle kiinnitetty kuorin. Esiaurojen ja kuormien välillä on merkittävä hintaero. Esiaurat soveltuvat nurmelle ja luomuviljelyksille, koska ne ohjaavat kasvinjätteet viilun alle.

Kaikissa kokeiluauroissa työleveyttä voitiin säätää hydraulisesti, mutta parhaan kyntötuloksen varmistamiseksi aurojen työleveydet säädettiin niiden vantaan leveyden mukaisesti. Testiauroissa oli sekä 16 että 18 tuuman vantaita.

Parhaaseen tulokseen päästään yleensä silloin, kun työsyvyys on kaksi kolmasosaa työleveydestä. Testiä lukiessa onkin hyvä muistaa, että maakohtaisen varustelun ja maalajien erojen vuoksi kaikki norjalaisen testiryhmän tekemät havainnot eivät välttämättä päde Suomen olosuhteissa.

Kyntöauravertailussa testattiin muun muassa seuraavia ominaisuuksia: työjälki, esiaurojen ja kiekkoleikkureiden toimivuus, auran rakenne, kytkeminen traktoriin ja varusteet.

Mitä testiryhmä oli mieltä vertailussa mukana olevista auroista ja niiden työjäljestä? Mitä ominaisuuksia testaajat arvostivat aurojen varustelussa?

Lue auravertailu kokonaisuudessaan Koneviestin nettisivuilta!

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koneviesti: Volvo Laplander C202 on muuttunut vuosien saatossa puolustusvoimain maastoajoneuvosta jokamiehen harrasteajokiksi – nykyään se sopii jopa nuoren ensiautoksi

Koneviesti: Kolmipistenostolaite oli ennen turvaohjaamoja monelle traktorille kohtalokas varuste – kuperkeikasta selvisi harva hengissä

Koneviesti: Konehallin saa edelleen rakentaa myös omasta puutavarasta – kannattavuus kannattaa kuitenkin laskea tarkkaan