Koneet & autot

Koneviesti testasi, miten akkukäyttöinen työkone pärjää dieselkoneelle: Vertailussa Avantin sähkö- ja polttomoottoripienkuormaimet

Sähkökäyttöisten työkoneiden määrä markkinoilla kasvaa vuosi vuodelta. Myös Avant Tecno on tuonut markkinoille akkukäyttöiset e5- ja e6-pienkuormaimet.
Mikael Sammatti
Koneviestin Avant-vertailussa olivat mukana akkukäyttöiset e5 ja e6 sekä dieselkäyttöinen Avant 530.

Sähkökäyttöisiä työkoneita on esitelty viime aikoina alan tapahtumissa lähes liukuhihnalta. Koneviesti päätti vertailla keskenään kahta eri tekniikkaa hyödyntävää akkukuormainta ja dieselkonetta, ja selvitti, pärjääkö sähkökäyttöinen kone suorituskyvyllään perinteiselle polttomoottorikoneelle.

Vertailussa olivat mukana uuden sukupolven akkua hyödyntävä Avant e5, litium-ioniakullinen Avant e6 sekä polttomoottorikonetta edustava Avant 530.

Avantin diesel- ja sähkökäyttöiset mallit ovat perusrakenteiltaan samanlaisia. Kuormaimen jokaisessa pyörässä on hydraulinen ajomoottori. Myös kolmikon fyysiset mitat olivat samat, sillä koneissa käytetään samaa runkoa. Suurin ero on koneiden ominaispainossa. Ilman työlaitetta painavimmaksi punnittiin lyijyakullinen e5, jonka paino kuljettajan kanssa oli 1 860 kiloa. Akun suuren massan myötä painojakauma on epäsuhteinen, sillä paino on 80 prosenttisesti taka-akselilla, mikä toki parantaa nostovakautta. Avant e6 ja 530 ovat painoltaan puolestaan hyvin lähellä toisinaan. Litiumakuilla varustettu e6-pienkuormaimen paino oli 1 620 kiloa ja 530-koneen 1 680 kiloa.

Perushallintalaitteiltaan Avantin akku- ja dieselversiot eivät juuri poikkea toisistaan. Ajosuunta valitaan kahdella erillisellä polkimella ja ohjauskahvavaihtoehdot ovat samat. Perinteisten lämpötila- ja kierroslukumittareiden sijaan akkukoneissa on kuitenkin LCD-näyttö, jonka kautta on mahdollista tarkkailla muun muassa akun varaustasoa ja ennakoitua virran riittävyyttä.

Sekä sähkökäyttöisiin e-sarjan kuormaimiin että 500-sarjaan on saatavana lähes samat työlaitteet. Akkukoneiden lisähydrauliikkaa ei ole kuitenkaan tehty raskaimpien hydraulisten työlaitteiden käyttöön, joten akkulaitteiden työlaitevalikoimasta karsiutuvat pois esimerkiksi lumilinko, niittomurskain sekä jyrsin.

Myös lisävarusteissa on eroja. Työmukavuuden kannalta merkittävin poikkeama on hytissä, sillä akkukuormaimiin ei ole mahdollista hankkia lämmitettävää umpiohjaamoa polttomoottorin hukkalämmön puuttuessa. Turvakaariin kiinnitettävä kevytohjaamo on kuitenkin tarjolla, mikä sekin pitää pahimman sateen ulkopuolella. Toinen merkittävä poikkeama on se, ettei taakse saa asennettua hydrauliikan ulosottoja.

Tieliikennekäyttö ei ole sen sijaan nykyään ongelma sähkö-Avanttien kohdalla, sillä koneisiin on saatavilla maantiellä tarvittavat varusteet sisältävä tieliikennesarja. Se mahdollistaa Avantin rekisteröinnin moottorityökoneeksi polttomoottorikoneiden tapaan.

Avantin mukaan akkukuormaimia on myyty erityisesti rakennus- ja purkutöihin erikoistuneisiin yrityksiin. Yleisin akkumalleihin myyty lisälaite on purkukauha. Maatalous sekä hevostallit ovat myös merkittävä käyttäjäryhmä. Kaikille edellä mainituille tyypillistä on, että työ on usein jaksottaista, jolloin väliajat voi hyödyntää lataamiseen. Akkukoneiden valttina näissä töissä on pakokaasuttomuus, mikä mahdollistaa mukavan työskentelyn sisätiloissa.

Koneviesti teetti kolmikolle monipuoliset suorituskykytestit. Veto- ja nostotehojen mittauksista vastasi Eurofins Expert Services Oy:n Vakolan toimipiste. Lisäksi tarkastelun kohteena olivat muun muassa melutasot, hydrauliikan nopeus sekä voimansiirron suorituskyky.

Akkulaitteiden osalta suurennuslasin alla oli luonnollisesti virran riittävyys eri työtehtävissä niin yhtäjaksoisessa työssä kuin tauotettunakin. Työpäivän sujumisen kannalta lataukseen tarvittava aika eri latureilla on luonnollisesti avainroolissa. Vakolan olosuhdehalli mahdollisti myös akkujen suorituskyvyn testaamisen kylmässä.

Millaisia olivat kolmikon nosto- ja vetovoimat ja hydrauliikan nopeus? Mitkä olivat näiden kolmen laitteen työskentelyajat? Entä, miten laitteet pärjäsivät kylmätesteissä?

Lue kuormainvertailun testeistä ja tuloksista lisää Koneviestin nettisivuilta.

Lue lisää