LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Koneet & autot

Hirvikolareita aiempaa vähemmän – muut eläintörmäykset ovat lisääntyneet 20 vuodessa

Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta.
Lari Lievonen
Hirvionnettomuuksia tilastoitiin viime vuonna 1 956 ja peuraonnettomuuksia 6 251.

Liikennevakuutuksesta korvattavien hirvieläinkolarien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina. LähiTapiolasta kerrotaan, että vakavampia vahinkoja aiheuttavien hirvikolarien määrä on laskenut viimeisen 20 vuoden aikana, mutta samaan aikaan peurakannan räjähdysmäinen kasvu näkyy vakuutusyhtiön vahinkotilastoissa.

Suomen teillä sattui viime vuonna noin 12 000 riistaonnettomuutta. Hirvionnettomuuksia tilastoitiin viime vuonna 1 956 ja peuraonnettomuuksia 6 251. Vielä vuosituhannen alussa hirvikolareita tilastoitiin lähemmäs kolme tuhatta.

"Hirvieläinkolarien määrä on suorassa yhteydessä hirvi- ja peurakannan kokoon. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on positiivista, että hirvikolareita sattuu nyt selvästi vähemmän kuin vuosituhannen alussa ja niissä loukkaantuu vähemmän ihmisiä. Hirvikolareissa henkilövahingot ovat selvästi yleisempiä, kuin peuravahingoissa", LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen sanoo tiedotteessa.

Puutteellisesta tilastoinnista johtuen peurakolareista ei ole saatavilla luotettavaa tietoa viimeisen 20 vuoden ajalta. Niemisen mukaan peurakolarien lisääntyminen näkyy kuitenkin selvästi vakuutusyhtiön vahinkotilasoissa. Vahinkomäärät ovat nimittäin suurimpia Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa myös peurakannat ovat suurimmat. Toisaalta myös kaurisvahinkoja sattuu merkittävä määrä vuosittain.

Selitys onnettomuuskehitykselle löytyy Luonnonvarakeskuksen tilastoista hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen jälkeisten kantojen kehityksestä vuosilta 2000–2018. Vuoden 2000 lähtötasosta hirvikanta on laskenut 149 100 hirvestä vuoden 2018 86 478 hirveen eli 72 prosenttia. Vastaavasti valkohäntäpeurakannan vuoden 2000 metsästyskauden jälkeinen 35 250 yksilön kanta on kasvanut vuoden 2018 metsästyskauden päätteeksi 111 650 yksilöön eli kasvua on 217 prosenttia.

Juttua korjattu 24.10.2019 kello 11.08: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että peurakanta olisi kasvanut 317 prosenttia, vaikka oikea kasvuprosentti on 217.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Juha Koponen hoitaa aluksi vain osan LähiTapiolan pääjohtajan tehtävistä

Asiantuntijan mielestä suomalaiset ovat jopa ylikohteliaita kaukovalojen käyttäjiä – näin kaukovalojen kanssa kannattaa toimia

Terveysjätit eivät sote-päätöstä odota