Koneet & autot

Koneviesti: Akkukäyttöiset työkalut valtaavat alaa – niitä on nykyään käytössä myös pelastuslaitoksilla

Akkukäyttöiset työkalut yleistyvät yhä useammassa työssä.
Jyrki Karkinen
Suomen autokannan keski-ikä on noin 12 vuotta, ja romutukseen autot siirtyvät keskimäärin noin 20 vuoden ikäisinä. Raivaustyön kannalta vanhemman kaluston kanssa työskentely on suoraviivaisempaa, sillä niissä on vähemmän erilaisia turvavarusteita.

Onnettomuustilanteessa ihmisten saaminen irti romuttuneista ajoneuvoista on tärkeä osa pelastustyötä. Pelastuslaitos on perinteisesti onnettomuuspaikalla käyttänyt raivaustilanteissa hydraulikäyttöisiä työvälineitä kuten leikkuria, hydraulista työntömäntää ja hydraulista levitintä.

Aikaisemmin nämä varusteet toimivat siten, että hydraulipaine tuotettiin erillisillä polttomoottorikäyttöisellä hydrauliyksiköllä. Voima erillisille työvälineille tuotettiin hydrauliletkujen avulla.

Nyt kuitenkin akkutyökalut ovat alkaneet pikkuhiljaa korvata hydraulisia työkaluja. Raivaustyökalujen toimintatapa ei ole muuttunut, vaan ne toimivat samalla tavalla hydrauliikan avulla kuin ennenkin. Suurin ero hydraulisten ja akkuraivauskaluston välillä on, että työkalukohtainen akkukäyttöinen pumppu tuottaa tarvittavan paineen hydrauliikalle eikä erillistä hydrauliikkayksikköä tarvita.

Raivausta suorittavien pelastustyöntekijöiden kannalta muutos on hyvä, sillä akkukäyttöiset työkalut ovat aiempaa kätevämpiä käyttää ja kuljettaa, mikä puolestaan nopeuttaa raivaustyötä. Akkutyökalujen raivausteho vastaa hydraulisia versioita.

Nopeasti kehittyvä autotekniikka on muuttanut monelta osalta raivaustyötä.

Siinä, missä ennen urakkana oli saada loukkaantunut ulos peltikorisesta normiautosta, nyt on vastassa erikoisterästä, hiilikuitua, komposiittimateriaaleja ja erilaisia räjähdysalttiita turvavarusteita kuten turvatyynyt ja turvavyönkiristimet. Käytännön työssä on havaittu, että työkalut joutuvat nykykaluston osalta tekemään selväsi enemmän työtä kuin vanhemman autokalustojen kanssa.

Raivaustyössä on nykyään huomioon otettavia asioita paljon enemmän kuin aikaisemmin. Esimerkiksi hiilikuitu tuottaa leikkauksen tai levittimen käytössä paljon pölyä, jolta sekä pelastettava että pelastaja on suojattava. Onnettomuuspaikalle saavuttaessa on tärkeää tietää, mikä on onnettomuuteen joutunut kalusto.

Pelastuslaitoksilla on käytössään tietokanta, josta selviää eri automerkkien ja -mallien erityistiedot, joilla voi olla raivauksen kannalta merkitystä. Tärkeää on esimerkiksi. tietää, missä kohtaa koria on käytetty vahvistettuja materiaaleja, ja missä taas sijaitsevat erilaiset turvajärjestelmät eli vaikkapa turvavyönkiristimet.

Mitkä ovat nykyautojen riskit onnettomuustilanteessa? Mitä ongelmia pelastuslaitos saattaa kohdata sähköauton onnettomuudessa?

Ne selviävät Koneviestin laajasta artikkelista, jossa esitellään pelastusammattilaisten raivaustyötä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Palomiesliitto ärähtää pelastuslaitosten säästösuunnitelmista: "Kuntapäättäjien pitää kantaa vastuunsa"

Auto ajoi traktorin perään – traktori suistui ojaan

Ambulanssin varastanut mies ajoi useiden ihmisten päälle Oslossa