Tiedätkö, että Sotkamossa sijaitsee maamme ainoa hopeakaivos? Koneviesti: Varantoja näyttäisi olevan useiksi vuosiksi eteenpäin - Koneet & autot - Maaseudun Tulevaisuus
Koneet & autot

Tiedätkö, että Sotkamossa sijaitsee maamme ainoa hopeakaivos? Koneviesti: Varantoja näyttäisi olevan useiksi vuosiksi eteenpäin

Sotkamo Silver on Suomen kaivoskartalla uusin tulokas. Viime keväänä ovensa avanneessa, Suomen ainoassa hopeakaivoksessa tuotanto on päässyt jo täyteen vauhtiin.
Arto Turpeinen
Sotkamon kaivos tuottaa pääasiassa hopeaa, mutta sivussa rikastetaan myös kultaa, sinkkiä ja lyijyä. Laajenemisen kannalta alueella oleva oma rikastamo tuo merkittäviä etuja.

Akkukäyttöisten laitteiden yleistymisen myötä Suomessa on 2000-luvun aikana ollut meneillään kaivosbuumi, jonka aikana metallimalmien louhinta on kasvanut, ja useita kaivoksia on avattu ympäri Suomea. Myös lukuisia hankkeita on valmisteilla, sillä Suomen kallioperästä löytyy kaikki akkujen tuottamiseen tarvittavat mineraalit. Nikkelin tuottajana Suomi on jo EU-alueen suurin.

Yksi uusimmista avatuista kaivoksista on Sotkamo Silverin hopeakaivos, joka on päässyt täyteen tuotantovaiheeseen viime kuukausien aikana. Sotkamo Silverin emoyhtiö on ruotsalainen, mutta kaivoksen pääosa omistuspohjasta koostuu suomalaisista sijoittajista. Suurin osakkeenomistaja on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Hopeakaivoksen perustaminen on ollut pitkäkestoinen projekti, sillä Oulun yliopiston tutkijat rekisteröivät esiintymän jo vuonna 1980. Alustavien koeporausten jälkeen seurasi 16 vuoden hiljaiselo, kunnes Silver Recources Oy hankki kaivosoikeudet vuonna 2006. Tällä hetkellä koekairauksia on tehty yhteensä 60 kilometriä.

Sotkamon Tipasvaarassa sijaitsevan kaivoksen kokonaispinta-ala on 530 hehtaaria, jolla on kuuri eri valtausta. Nykyisien louhinta-alueen eliniäksi on varovaisesti arvioitu seitsemän vuotta. Tärkein mineraali on hopea, joka tuo 75 prosenttia liikevaihdosta. Lisäksi maaperästä louhitaan kultaa, sinkkiä ja lyijyä.

Louhinnasta 90 prosenttia sijoittuu maan alle. Käytössä on pitkittäinen pengerlouhinta, jossa yhden louhoksen koko on noin 20 000 tonnia ja tasoväli 20 metriä. Louhitut tilat täytetään seuraavan tason louheella ja tilanteesta riippuen myös kovetteella.

Rikastettu malmi kuljetetaan kuorma-autoilla – hopealyijy kuljetetaan Ruotsiin ja sinkki Kokkolaan. Suhteellisen lyhyet kuljetusmatkat tuovat joustavuutta kaivoksen toimintaan.

Pääasialliset loppukäyttäjät löytyvät teollisuuden parista, sillä hopeaa käytetään muun muassa elektroniikan ja aurinkopaneelien rakentamisessa. Akkukäyttöiset laitteiden yleistyminen avaa mahdollisuuksia myös tällä saralla.

Raportoidut malmivarat saattavat olla vasta alkusoittoa toiminnalla, sillä ne kattavat vasta 400 metrin tasolle yltävät varannot. Alustavia kaivauksia on tehty 600 metrin tasolle, mikä jatkuessaan ennakoisi jo 12–15 vuoden elinikää.

Tutkimusten mukaan samankaltainen rakenne saattaa yltää jopa 1,5 kilometriin. Ennuste on siis lupaava, vaikka tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa. Tämän lisäksi samalla alueella on tehty eritasoisia varhaisvaiheen havaintoja jopa 25 kilometriä pitkällä vyöhykkeellä.

Mitkä ovat Sotkamo Silverin työllisyysvaikutukset alueella? Entä mitä muita kotimaisia yrityksiä kaivoksen toiminnassa on mukana?

Lue juttu Sotkamo Silverin hopeakaivoksesta kokonaisuudessaan Koneviestin nettisivuilta.

Lue lisää

Vihreä teknologia ja vanha elinkeino törmäyskurssilla – akkuvalmistajat etsivät malmeja poronhoitoalueelta

Kobolttia etsivä kaivosyhtiö jättänyt varauksia tuhansille neliökilometreille – kohteet Lapissa, Koillismalla ja Kainuussa

Hallitus aikoo korottaa kaivostoiminnan haittoja korvaavia vakuusmaksuja, sanoo elinkeinoministeri Kulmuni

Sotkamo Silverin hopeakaivoksen typpipäästöt ylittämässä ympäristöluvan rajan