Dieselautojen huono maine perustuu vanhentuneisiin mielikuviin: "Niitä käytetään paljon työsuhdeautoina pienten päästöjen takia" - Koneet & autot - Maaseudun Tulevaisuus
Koneet & autot

Dieselautojen huono maine perustuu vanhentuneisiin mielikuviin: "Niitä käytetään paljon työsuhdeautoina pienten päästöjen takia"

Puhtaiden Euro6-moottoreiden kalleus pudottaa dieselin pois pienistä autoista. Diesel pysyy vaihtoehtona suurissa autoissa.
Jarmo Palokallio
Auton käyttövoima kannattaa valita oman käyttötarpeen mukaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa dieselautojen päästöt on nostettu tikunnokkaan. Keskustelua niistä on käyty vanhojen mielikuvien pohjalta. Oikeasti dieselautoja tarvitaan ja käytetään vielä pitkään.

Into liikenteen sähköistämiseen on suurta. Koska tarinasta on haluttu tehdä yksinkertainen, sähköautot on julistettu hyviksi ja polttomoottorit pahoiksi.

Varsinaisen syntipukin osa on sovitettu dieselautoille.

Viesti on mennyt hyvin läpi. Uusien dieselautojen myynti on vähentynyt ja käytettyjen myyntiajat ovat saattaneet venähtää.

Dieselautojen osuus uusien autojen myynnistä kävi parhaimmillaan puolessa. Nyt se on pudonnut noin viidennekseen.

Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa oikoo virheellisiä käsityksiä. Hän muistuttaa, että uudet Euro6-normin täyttävät dieselautot ovat hyvin vähäpäästöisiä.

"Dieselin osuus on edelleen korkea isoissa autoissa, joilla ajetaan paljon. Niitä käytetään paljon myös työsuhdeautoina niiden pienten päästöjen takia."

Uusien dieselautojen ongelma ei siis ole niinkään päästöissä vaan niiden vähentämisen hinnassa. Puhtaus tulee kalliiksi.

Siksi pienet ja edulliset dieselautot katoavat väistämättä katukuvasta. Niitä ei enää juuri valmisteta.

Dieselautojen huone maine on vanhaa perua. Mielikuviin nousee edelleen 1980-luvun vanha taksi-Mersu, joka puksuttaa paksua savua taakseen.

Dieselautojen typpi- ja hiukkaspäästöt olivat ongelma etenkin Keski-Euroopan suurkaupungeissa, Suomessa eivät niinkään.

Dieselin syöksykierre paheni tällä vuosituhannella, kun tehtaiden päästömittaushuijaukset paljastuivat.

Monet alkoivat haluta dieselautoista eroon. Osa suurkaupungeista rajoitti vanhojen dieseleiden käyttöä keskustoissaan.

Osa autonvalmistajista lietsoi ostajien dieselpaniikkia kertomalla lopettavansa niiden tuotannon ennen pitkää.

Monelta meni ohitse, että dieselautojen käyttörajoitukset kohdistuivat pääosin vanhoihin autoihin. Uudet dieselautot ovat hyvin vähäpäästöisiä. Myös niiden kulutus on pienempi, kun vastaavien bensa-autojen.

Siksi esimerkiksi Saksassa uusien autojen keskikulutuksen lasku katkesi ainakin hetkellisesti, kun dieselautojen suosio lähti laskuun.

Hyvää siis tarkoitettiin, mutta vähän pieleen meni.

Oikeasti maailma on monimutkainen. Siksi herää kysymys, kannattaako Suomen kaltaisen pitkien etäisyyksien maan heittäytyä yhden käyttövoiman varaan.

Mikä toimii hyvin kaupungissa kesällä, ei välttämättä pelitä pitkillä etäisyyksillä ja kuorman kanssa talvella.

Euroopassakin pahin diesel-kammo on jo taittunut. Niiden myynti on alkanut taas vetää.

Dieselin poistumiseen on vaikea uskoa monestakaan syystä. Ensinnäkin dieseliä syntyy väistämättä oma osuutensa, kun öljystä jalostetaan polttoainetta.

Johonkin diesel pitää käyttää ja liikenteessä se toimii hyvin.

Erityisen vaikeaa dieseliä on korvata ammattiliikenteessä. Raskaissa kuljetuksissa sähkö ei ihan heti dieseliä korvaa.

Kaupunkien kevyessä jakeluliikenteessä sähkö- ja hybridivaihtoehdot sen sijaan toimivat.

Entä pelkkä bensiinillä toimiva perusauto? Ihan hyvä vaihtoehto sekin, jos esimerkiksi asuu maalla mutta käyttää autoa niin vähän, ettei diesel ole taloudellisesti järkevä hankinta.

Vaihtoehtona on lataushybridi. Ennen pitkää joku ostaa kylälle myös ensimmäisen täyssähköauton. Sen eduista ja haitoista riittää ABC:n kahvipöydässä aamuisin kokoontuvalla raadilla puhetta hetkeksi aikaa.

Sähköautojen edut näkyvät lyhyillä etäisyyksillä ja kaupungeissa. Sama koskee ladattavia hybrideitä, jos niitä muistaa ladata.

Keski-Euroopassa ladattavien hybridien verotuet on jo ehditty kyseenalaistaa. Etenkään täydellä autoedulla ajavat eivät viitsi niitä ladata.

Eikä kaasuakaan kannata unohtaa. Biokaasun tuotanto tarjoaa vaihtoehtoja haja-asustusalueelle. Sillä ajaminen on varsin vähäpäästöistä.

Jukka Pasonen
Lue lisää

Naisten ja miesten ajotottumuksissa raju ero: Miehistä lähes puolet ajaa vuodessa yli 15 000 kilometriä, naisilla osuus on vain vajaa kolmasosa

Mistä kertoo jättiläistöpseli? Miksi suojatiellä menee pyörä? – Tällaisia ovat uudet liikennemerkit

Bensan hinta on ropissut alas viime viikkoina – taustalla raakaöljyn hintarysäys ja koronavirus

Iltalehti: Li Andersson alentaisi syrjäseutujen tuloveroa Ruotsin mallin mukaan