Koneet & autot

Kaupunkien tietullien innokkaimmat kannattajat löytyvät maaseudulta, polttoaineveroa taas tahtoisivat nostaa kaupunkilaiset

Neljännes kansasta ei haluaisi muuttaa mitään liikenteen verotuksessa, ilmenee MT:n kyselystä.
Jarmo Palokallio
Polttoaineen verotuksen nosto ja autoveron lasku saa kannatusta nuorilta hyvin ansaitsevilta miehiltä.

Valtio on huolissaan liikenteen verokertymän laskusta. Se pakottaa miettimään liikenteen verotuksen kokonaan uusiksi.

Yhtälö on vaikea. Valtio haluaa säilyttää liikenteen verotulot. Sama vero pitäisi siis kerätä uudella tavalla eri kohteista.

Reunaehtoina ovat oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasapuolisuus. Kenenkään liikkumisen ei pitäisi muuttua kohtuuttoman kalliiksi.

Yhtä oikeaa ratkaisua tuskin löytyy. Sen todistaa MT:n kysely, jonka perusteella kansalaisten mielipiteet asiasta käyvät pahasti ristiin.

Suunnilleen samalla noin neljänneksen kannatuksella suosituimmiksi vaihtoehdoiksi nousevat suuriin kaupunkeihin kohdistetut tietullit ja se, ettei muuteta mitään.

Ketään ei yllätä, että kaupunkien tietullien innokkaimmat kannattajat löytyivät maaseudulta. Maaseudun asukkaista 37 prosenttia oli valmis ratkaisemaan liikenteen verotusongelmat niiden avulla.

Vastaavasti polttoaineveron korotuksen ja samanaikaisen autoveron laskun kannatus kaupungeissa oli noin viidenneksen luokkaa. Maaseudulla se jäi alle puoleen tuosta.

Tämä selittyy sillä, että kaupungeissa autot ovat uudempia. Käytetyillä autoilla ajaville autoveron laskun hyöty alkaa näkyä vasta ajan kanssa.

Sen sijaan polttoaineveron korotus näkyy kukkarossa välittömästi.

Vastausten perusteella liikenteen verot haluttiin jonkun toisen maksettavaksi. Se ei tule yllätyksenä kenellekään.

Polttoaineveron nostoa ja autoveron laskua kannattivat vankimmin suurituloisimmat. Pienituloisimmat olivat vastaavasti kilometreihin sidotun liikenneverotuksen kannalla.

Puoluekannan mukaan jako konservatiivisiin ja uudistushakuisiin oli selvä. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajista löytyi eniten niitä, jotka halusivat säilyttää liikenteen verotuksen ennallaan.

Keskustan kannattajissa oli paljon myös kaupunkien tietullien kannattajia. Sosialidemokraateilla kannatusta saivat sekä kilometriverotus että tietullit.

Muutoshakuisin puolue oli vihreät. Heistä harvempi kuin joka kymmenes halusi pitää kaiken ennallaan. Eniten kannatusta vihreistä saivat suurten kaupunkien keskustojen tietullit.

Rankasti yleistäen suurten kaupunkien keskustojen tietulleja kannattivat etenkin nuorehkot maaseudun asukkaat. Myös vihreät ja vasemmistolaiset kannattivat niitä.

Polttoaineen verotuksen nosto ja autoveron lasku kiinnosti nuoria hyvin ansaitsevia miehiä.

Kilometripohjaista tienkäyttömaksua kannatti varttunut, jossain määrin vasemmistolaisesti ajatteleva maaseudun väki.

Moottoriteiden tiemaksujen kannatus jäi kaikkineen vähäiseksi. Kovin kannatus niille oli maaseudulla asuvilla suhteellisen kovatuloisilla, vihreästi ajattelevilla ihmisillä.

Polttoaineveron nosto ilman autoveron kevennystä ei herättänyt yleistä innostusta. Eniten kannatusta sille löytyi akateemisista vihervasemmisto -piireistä.

Kaiken pitäminen ennallaan oli suosittu vaihtoehto. Sen osalta ongelmana on liikenteen päästöihin sidottu verotus.

Sillä on pyritty liikenteen päästöjen vähentämiseen. Nyt näyttää siltä, että maailma pelastuu tavoitteiden mukaisesti. Hitaasti mutta varmasti.

Samalla valtio kuitenkin menettää ehkä parhaan lypsylehmänsä. Kyse ei ole mistään nappikaupasta vaan yli 8 miljardin euron vuosittaisesta verosummasta.

Se on käytetty valtaosin kansalaisten palveluiden ylläpitämiseen. Liikennehankkeisiin siitä on palautunut vain murto-osa.

Kantar TNS Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1227 henkilöä.

Lue lisää