Koneet & autot

Koneviesti: Tällainen oli Kullervo – ensimmäinen suomalainen traktori

Kullervon saagassa oli monta vastoinkäymistä.
Koneviestin arkisto
Kullervon ensimmäinen prototyyppi valmistui kevään 1918 aikana. Moniin tuon ajan merkkeihin verrattuna se oli jo melko modernin näköinen, mutta varsinainen tuotantomalli oli rakenteiltaan kokonaan toista sorttia. Tässä ykköskappaleessa on vielä palkkirunko, pysty rattiakseli, taka-akselin kohdalla oleva istuin, erilainen etuakseli ja monta muuta sittemmin vaihdettua juttua.

Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy aloitti vuonna 1919 traktorituotannon – syntyi Kullervo. Valmistus kuitenkin lopetettiin kannattamattomana jo viiden vuoden kuluttua.

Muutamalla pienellä parannuksella traktorista olisi saatu parhaiden tuontimerkkien veroinen kone, mutta minkäänlaiseen hintakilpaluun sillä ei olisi voinut osallistua.

Kullervo saatiin tehtaan mielestä valmiiksi tuotteeksi keväällä 1919, ensimmäiset traktorit toimitettiin asiakkaille elokuussa. Esitteen 1.7.1919 päivätyssä esipuheessa kerrottiin, että Kullervo-traktorimme onkin, valmistuttuaan nyt kaksivuotisten uutterien konstruktionitöiden jälkeen maanviljelijäin käytettäväksi, erittäin perinpohjaisten teoreettisten tutkistelujen kuin myös käytännöllisten kokeilujen tulos.

Varmemmaksi vakuudeksi tehdas antoi traktoreilleen 12 kuukauden varaosatakuun. Markkinoinnin ottivat hoitaakseen Hankkija ja Labor, jotka möivät vuoden loppuun mennessä 20 ja 19 traktoria.

Kullervon hankkineet viljelijät eivät olleet laadusta samaa mieltä: ensimmäiset neljä traktoria otettiin tehtaalle takaisin ja niiden tilalle toimitettiin uudet koneet. Kaikkiin syksyn mittaan myytyihin traktoreihin jouduttiin tekemään muutoksia. Eniten vaivoja oli moottorissa – magneeton, vesipumpun ja keskipakoissäätäjän yhteinen käyttöakseli katkesi monesta traktorista.

Huolimattomasta loppukokoonpanosta valitettiin, samoin joidenkin osien heikosta materiaalista. Venttiilikoneistoissa oli ongelmia ja jäähdyttimet liian pieniä, nestetäydennystä tarvittiin raskaassa työssä 15 minuutin välein.

Lämpövaivoista ei kyllä päästy pelkällä syylärin suurentamisella, Kullervot kiehuivat herkästi hamaan loppuun saakka. Venekäyttöön suunnitelluissa moottoreissa olisi tarvittu huomattavasti avarampia kanavia.

Hankkijalla huolestuttiin Kullervon vaivoista siinä määrin, että siellä jo suunniteltiin esikuvana olleen Wallis-traktorin maahantuontia, amerikkalaiset kun myönsivät taas vientilupia. Kullervo saatiin kuitenkin sikäli toimivaksi, että ajatuksesta luovuttiin.

Kesän 1919 aikana Suomeen oli saatu jo melkoinen valikoima tuontitraktoreita ja saadakseen jonkunlaista käsitystä koneiden tasosta, järjesti Maatilahallitus syys-lokakuussa traktorikoetukset, joiden läpäiseminen oli edellytyksenä myyntiluvan saamiselle.

Kullervo osallistui testeihin hyvällä menestyksellä. Se saatiin keittämään ja moottoriöljyä paloi, niin että traktoria ympäröi jatkuvasti sininen utu, mutta koetusselostuksen mukaan vaivoihin oli syynä löysä tuulettajan remmi ja sopimaton öljy.

Mutta miten Kullervon taru lopulta päättyi? Montako niitä on vielä jäljellä? Vastaukset näihin kysymyksiin selviävät Koneviestin koko artikkelista.

Kullervo Turusta: Ensimmäinen kotimainen traktori

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viljelijät kritisoivat tiehanketta traktorimarssilla Lappeenrannan seudulla: "Isot koneet ja koulureitit eivät ole hyvä yhdistelmä"

Koneviesti: Timmatille kelpaa kaikki muovi – paalauskone pakkaa maatilan muovit uudelleenkierrätettäväksi

Koneviesti: Taimikoita voi raivata myös koneella – Se on Arto Tapion ansiota, hän keksi monen tunteman raivauspään