Kotimaa

Kevättulvat muuttuivat hankalasti ennustettaviksi talvitulviksi – maataloudessa mietittävä viljelytapoja- ja lajikkeita

Keski- ja Pohjois-Lapin rajoilla lunta on paikoin 100–120 senttiä, joten odotettavissa on runsaat tulvat.
Kuortaneenjärvi tulvi yli äyräidensä Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla huhtikuussa 2018. LEHTIKUVA / Timo Aalto

Tänä talvena merivesi on noussut, joet ovat tulvineet ja tulvavesi kohonnut teille etelärannikolla. Laskiaissunnuntai pulkkamäessä oli harvojen herkkua, mutta vedessä pääsi halutessaan kahlaamaan monin paikoin.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan tällaisiin talvitulviin tulee tottua, sillä niitä on luvassa vastaisuudessakin.

"Talven muuttuessa tällaiseksi, että sade tulee vetenä, on meno tämänkaltaista aina kun saadaan samanlaisia matalapaineita kuin viime viikkoina", Vehviläinen sanoo.

Myös Ilmatieteen laitoksen ilmasto-oppaassa kerrotaan, että ilmaston lämmetessä sademäärien arvioidaan Suomessa kasvavan ja rankkasateiden voimistuvan, ja muutos on suhteellisesti suurempi talvella kuin kesällä.

"On esitetty arvioita, että tulvariski kasvaisi tulevaisuudessa 2–3-kertaiseksi Suomessa. Kevättulvat vähenevät, mutta ajatellaan, että talvitulvat, rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja myrskyisyydestä aiheutuvat merivesitulvat lisääntyisivät", kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja.

Etelä-Suomessa ei ole talven mittaan juuri lunta näkynyt, minkä vuoksi myöskään lumen aiheuttamia kevättulvia ei ole luvassa. Näin käy luultavasti myös jatkossa.

"Kevättulvien sijaan tulee monenlaisia tulvia, joiden ennustettavuus on hieman hankalampi", Keskisarja sanoo.

Lapissa on puolestaan täysin erilainen tilanne, sillä siellä lunta on tupruttanut. Ilmatieteen laitokselta kerrottiin viikonloppuna, että Keski- ja Pohjois-Lapin rajoilla lunta on paikoin 100–120 senttiä.

"Lapissa sateisuuden lisäys näyttäytyy näin. Siellä on sitten huippulumet, ja kevättulvat kyllä säilyvät siellä. Varsinkin tänä keväänä siellä on aika kovat tulvat tulossa, jos kaikki lumet päättävät sulaa kerralla", Vehviläinen kertoo.

Nyt nähdyt talvitulvat eivät ole Vehviläisen mukaan harvinaisuus, vaan niitä on ollut viimeisten 10–20 vuoden aikana.

"Näihin sopeudutaan pikkuhiljaa kantapään kautta. Esimerkiksi maanviljelyssä tämä vaikuttaa viljelylajikkeisiin ja viljelytapoihin. Talvella ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin ja mereen on kovimmillaan. Kokonaiskuormitus ei välttämättä kasva kauheasti kevättulvan jäätyä pois, mutta on epäilty, että se kasvaa."

"Keski-Euroopassa ja Baltiassa tällaiset säät ovat olleet normi. Kyllä siihen keinot keksitään, miten jatkossa viljellään, mutta muutoksia täytyy tehdä. Tiestölle puolestaan on paha juttu, että ensin on märkää, sitten jäätyy ja taas sulaa", Vehviläinen pohtii.

Keskisarjan mukaan nykytilanne vaatii sopeutumistoimia yhteiskunnan eri sektoreilta.

"Vaikka onnistuisimme ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteissä, on jo nähtävissä, että sopeutuminen on välttämätöntä."

Keskisarja kertoo yhden sopeutumistoimista liittyvän vesien hallinnan parantamiseen kaupungeissa sekä maa- ja metsätalousalueilla.

Kaupungeissa lisääntyviä vesimääriä voidaan hallita erilaisten vettä läpäisevien pintojen ja pidettävien tulvapainanteiden avulla. Pelloilla ja metsäojitusalueilla toimet liittyvät kuivausjärjestelmien eli sala- ja valtaojien toimintaan.

"Kuivatuksen säätömahdollisuuksia lisäämällä voitaisiin sää- ja vesioloista riippuen joko lisätä valuntaa ja päästää vettä pois alueelta tai pidättää vettä siellä. Näin voitaisiin varautua sekä runsasvetisiin että kuiviin kausiin, koska on ennustettu, että tulevaisuudessa kesäisin voi olla pitkiäkin kuivia jaksoja."

Meriveden pinta jatkaa tulevaisuudessa nousua, mikä tarkoittaa Vehviläisen mukaan myös tulvariskin tasaista kasvua.

"Merenpinta tulee nousemaan pikkuhiljaa niin paljon, että tulvavahingot tulevat kasvamaan rannikolla. Uskoisin, että kaupunkirakentaminen saadaan niin ylös, etteivät tulvat tule ainakaan uusille alueille, mutta vanhat alueet ja loma-asutus saattavat olla varassa."

Suomessa on 22 merkittävää tulvariskialuetta, joista suurimmat riskit ovat Rovaniemellä ja Porissa.

Porin teknisen toimialan infrayksikön päällikön Markku Koppelomäen mukaan tulvariskien ehkäisemiseksi työskennellään päivittäin.

"Patojen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä viime vuosina. Joka vuosi tehdään uutta patoa tai peruskorjataan jo olemassa olevia rakenteita. En sano, että tilanne olisi sen enempää huolta aiheuttanut, mutta en tiedä, miten esimerkiksi viikonlopun tulvissa kastuneiden mökkien omistajat tilanteen näkevät."

Koppelomäen mukaan jäiden lähteminen ja patoutuminen ei ole enää suurin tulvien aiheuttaja.

"Tilanne näyttää muuttuneen siten, että hyydetulvariski on suurempi."

Lue myös:

Tulvat ja vähäinen routa haitaksi sekä pelloille että vesistöille: Heikentävät maan rakennetta ja huuhtovat ravinteita

Tällaista ei ole nähty 40 vuoteen: Varsinaissuomalaisen joen virtaama kasvoi yli 120 kuutioon sekunnissa

Lue lisää