EK:n Häkämies: Työmarkkinajärjestöiltä tulossa keinoja yritysten korona-ahdingon helpottamiseksi hallituksen pöytään ehkä jo tällä viikolla - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kotimaa

EK:n Häkämies: Työmarkkinajärjestöiltä tulossa keinoja yritysten korona-ahdingon helpottamiseksi hallituksen pöytään ehkä jo tällä viikolla

SAK:n Eloranta: "Myös palkansaajan toimeentulon ylläpitäminen pitää miettiä tässä tilanteessa."
Häkämies kiittelee hyvää dialogia hallituksen kanssa. Lehtikuva / Jussi Nukari

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus kasaavat yhdessä kokoon keinoja, joilla yritykset voisivat selviytyä koronan aiheuttamasta kriisistä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi maanantaina hallituksen tiedotustilaisuudessa virallisten keskustelujen alkavan hetimiten järjestöjen kanssa.

"Odotan työmarkkinajärjestöiltä esityksiä tämän viikon kuluessa yhteistoimintalain soveltamisesta koronavirustilanteessa ja työehtosopimusten kriisilausekkeiden käyttömahdollisuuksista. On tärkeää, että poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan toimia mahdollisimman kevyellä menettelyllä", totesi myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) illalla lähettämässään tiedotteessa.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat jo epävirallisesti pohtineet keinoja, joilla yrityksiä voisi auttaa selviytymään koronaviruksen aiheuttamassa ahdingossa.

"Erilaista yhteydenpitoa on osapuolten välillä pidetty. Jokainen ymmärtää, että tilanne on vakava ja tässä pitää erilaisia toimenpiteitä miettiä, mutta siitä, mitä, missä ja milloin, ei vielä tässä vaiheessa ole sanottavaa", Eloranta kertoi STT:lle maanantaina aamupäivällä.

Julkisuudessa on nostettu esiin esimerkiksi Tanskan toimet, mutta Elorannan mukaan Suomessa on erilainen lomautusjärjestelmä, joka mahdollistaa nopean reagoinnin.

"Työnantajapuoli toivoo yt-lain neuvotteluaikojen lyhentämistä ja lomautuksen ennakkoilmoitusajoista luopumista. Nämä ovat kysymyksiä, joita tässä käsitellään. Ne ovat keinoja, joilla nopeasti pystytään reagoimaan, mutta totta kai meillä on palkansaajapuolella omat pohdintamme työntekijöiden etujen puolustamisesta tässä kohtaa, kun kriisi on päällä."

Eloranta ei vielä avaa julkisuuteen, millaisia keinoja palkansaajapuolella on pohdittu, koska järjestöjen on muun muassa informoitava omat hallintonsa ensin.

"Sanotaan niin, että emme ymmärrä sitä, että ilmoitusajoista täysin luovutaan, mutta ymmärrämme tarpeen tiiviistää prosesseja. Kuitenkin myös palkansaajan toimeentulon ylläpitäminen pitää miettiä tässä tilanteessa."

Työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat maanantaina yhteisen sitoumuksen, jossa ne takaavat pyrkivänsä löytämään yhdessä ratkaisun suomalaisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.

"Korona vaikuttaa vakavasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, ja sen aikana on syytä unohtaa perinteiset asetelmat ja nousta tilanteen yläpuolelle. Nyt on yhteisten ratkaisujen aika", järjestöt toteavat.

Työmarkkinajärjestöt toivovat myös maan hallitukselta päätöksiä, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunta ja suomalaiset työpaikat.

"Valmistelemme lähiaikoina esityksiä näistä toimista ja toivomme maan hallituksen tarttuvan niihin."

Sitoumuksen ovat allekirjoittaneet Eloranta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Työantajia edustava Häkämies kertoi STT:lle toivovansa, että esityksiä saadaan jo tällä viikolla eteenpäin. Hänen mukaansa valmiutta löytyy ja tilanteen vakavuus ymmärretään.

"Dialogi on ollut hyvää myös hallituksen kanssa, yhteistyö hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä toimii tässä asiassa hyvin", Häkämies sanoi.

Vientialan yrityksiä edustavan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen mukaan toimilla on kiire, sillä nyt henkilökuntaa joutuvat lomauttamaan sellaisetkin yritykset, jotka eivät ole koskaan ennen lomauttaneet.

"Tilanne on niin paha, että yritystä kohtaa pahimmilaan kassakriisi jo sen ajan kuluessa, minkä yritys neuvottelee yt-lain mukaisten neuvotteluaikojen puitteissa, ja sen lisäksi on vielä lomautusilmoitusaja"t, Helle sanoi STT:lle.

"Tarvitsemme hyvin nopeita toimia, joilla voidaan varmistaa, ettei tarvitse mennä irtisanomisiin, vaan voidaan selvitä lomautuksilla ja toisaalta pystytään säilyttämään työpaikkoja ja välttymään konkursseilta."

Yt-neuvottelujen aika on kaksi tai kuusi viikkoa riippuen siitä, kuinka laajaa henkilömäärää ne koskevat. Lomautuksen ilmoitusaika on kaksi viikkoa. Helteen mukaan esimerkiksi Teknologiateollisuudessa pituuksista voi sopia paikallisesti toisin.

"Niitä voi paikallisesti sopien lyhentää, mutta nyt kun tilanne on näin kriittinen olisi syytä myöskin lainsäädännössä varmistaa, että pystytään kaikilla aloilla käyttämään lyhyitä ilmoitus- ja neuvotteluaikoja."

Helteen mukaan muitakin keinoja on, esimerkiksi työeläkemaksujen maksuaikajärjestelyt.

"Käymme keskusteluja myös omien sopimuskumppaneidemme kanssa siitä, tarvitaanko omalla toimialalla lisäksi jotain nopeita kriisitoimia. Tarve voi liittyä esimerkiksi palkanmaksujen aikatauluihin ja neuvotteluaikoihin."

Lue lisää

Ulkoministeriö kertoo koronatilanteen pahenevan Ukrainassa – tilanne voi vaikuttaa kausityövoiman saatavuuteen Suomessa

Ruotsin peli johti paitsioon

Viennin elpyminen ratkaisevaa

Rovaniemellä koronatapaus päiväkodissa