Kokenut urheiluvalmentaja: Tokion olympialaisten siirto vuodella on pirun hyvä juttu Suomelle – huippu-urheilujärjestelmä ei ole vielä muiden Pohjoismaiden tasolla - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Kokenut urheiluvalmentaja: Tokion olympialaisten siirto vuodella on pirun hyvä juttu Suomelle – huippu-urheilujärjestelmä ei ole vielä muiden Pohjoismaiden tasolla

Kylmän laskelman perusteella Suomi saavuttaa Tokion kesäolympialaisista yhden mitalin. Mika Lehtimäen mukaan neljän mitalin tavoitteesta ei silti anneta periksi.
Sanne Katainen
Trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela on viimeisin suomalainen kesäolympialaisten kultamitalisti Pekingistä 2008. Hänet on valittu myös Tokion olympialaisiin.

Tokion olympialaisten siirto kesälle 2021 on Suomen menestystoiveiden kannalta "pirun hyvä" juttu. Näin arvioi 40 vuotta valmentajana toiminut Atte Pettinen. Hänen tunnetuimpia valmennettaviaan ovat olleet pikajuoksija Markus Pöyhönen ja aitajuoksuja Oskari Mörö.

"Suomen tilanne on aika huono. Jos olympialaiset olisi järjestetty tänä kesänä, siellä olisi voinut käydä kylmät."

Pettisen mukaan Suomen huippu-urheilujärjestelmä ei ole vielä muiden Pohjoismaiden tasolla. Kirittävää on paljon esimerkiksi lajien välisessä yhteistyössä ja tukien keskittämisessä potentiaalisille lajiryhmille.

"Tanska kohdensi jo aikoja sitten tuen tiettyihin olympialajeihin ja otti viime kesäkisoista Riossa peräti 15 mitalia, kun me saimme yhden mitalin."

Pettinen antaa kiitosta Helsingin Mäkelänrinteeseen rakennettavalle valmennuskeskukselle. Lahjakkaat nuoret urheilijat pystyvät nivomaan jatkossa yhteen opiskelun, asumisen, valmennuksen ja huippu-urheilun.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemialla (Urhea) ja sen toiminnanjohtajalla Simo Tarvosella on iso rooli Mäkelänrinteen valmennuskeskuksessa.

Pettinen valmentaa EM-kisojen pikaviestijoukkueen paikkaa hamuavia Tuukka Huuskolaa ja Roope Saarista. Valmennusryhmään kuuluu myös olympialaisiin tähtääviä telinevoimistelijoita ja jäätanssijoita.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto ilmoitti tiistaina, että tulevalla kaudella tehtyjä tuloksia ei oteta huomioon, kun yleisurheilijoita valitaan Tokion olympialaisiin. Pettisen mukaan tämä vaikeuttaa suomalaisten urheilijoiden tilannetta.

"Potentiaalisimpien yleisurheilijoiden on lähdettävä Eurooppaan kisailemaan jo huhti–toukokuussa 2021."

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki on luottavainen, että Suomi saa Tokioon noin 50 urheilijan olympiajoukkueen.

Kahden ison lajin, uinnin ja yleisurheilun karsintajärjestelmä on muuttunut sitten Rion kisojen. Tämä on hämännyt monet luulemaan, että olympiajoukkueen koko romahtaisi.

Lehtimäen mukaan Suomi voi saada olympialaisiin jopa 20 yleisurheilijaa. Kylmän laskelman perusteella Suomi saavuttaa Tokion kesäkisoista yhden mitalin.

"Suomessa sotketaan herkästi realistinen mitaliennuste ja -tavoite. Huippu-urheilussa kaikki on mahdollista. Me uskomme unelmiin ja lyödään armoton fighting spirit päälle, ja lähdetään neljän mitalin tavoitteella kisoihin, kun ne aikanaan koittaa", Lehtimäki vakuuttaa.

Huippu-urheilun tasosta puhuttaessa, pitää Lehtimäen mielestä tarkastella kokonaisuutta, johon kuuluvat olympiayksilöurheilun lisäksi joukkuelajit, vammaisurheilu ja ei-olympialajit.

"Monesti ainoa mittari menestykselle on se, montako mitalia saadaan kesäolympialaisista. Se on meille äärimmäisen tärkeää, mutta tämä on myös lohko, jossa Suomella on suurimmat haasteet."

Lehtimäen mukaan katse on käännettävä siihen, miten nuoret urheilijat saadaan ajoissa kiinni osaavaan ammattivalmennukseen ja olosuhteisiin, joissa asiantuntijuus tukee harjoittelua.

Tokion olympialaisten siirtyminen kesälle 2021 helpotti monessa lajissa urheilijoiden harjoittelupainetta. Silti esimerkiksi yleisurheilun ja uinnin EM-kisat on tarkoitus järjestää elokuun lopussa.

Mika Lehtimäki kertoo, että iso osa kesälajien urheilijoista on siirtynyt jo ulkoharjoitteluun. Esimerkiksi hän nostaa haulikkoampujat, ratamelojat ja soutajat. Varsinkin uimarit ja yleisurheilijat tarvitsevat yhä lämmintä tilaa harjoittelemiseen.

Suomessa on yksilölajeissa 220 Olympiakomitean tukiurheilijaa. Lehtimäen mukaan reilulle sadalle heistä on räätälöity poikkeusratkaisu kaupunkien kanssa, jotta urheilijat pääsevät harjoittelemaan esimerkiksi lähialueensa urheiluhalliin.

"Olemme pystyneet tekemään aika hyvin paikallisia sopimuksia, kun ottaa huomioon poikkeusolot."

Olympiakomitean lähtökohta on, että urheilijat harjoittelevat nyt yksinään. Monessa tapauksessa myös yhteys valmentajaan hoidetaan sähköisesti.

"Sitten on lajeja, joissa valvova silmä on tarpeen. Urheilija ja valmentaja noudattavat silloin valtiovallan ohjeistusta. Etäisyydet säilytetään ja hygienia varmistetaan", Lehtimäki sanoo.

Hallitus päätti antaa lisätalousarviossaan urheilulle, kulttuurille ja liikunnalle yli 60 miljoonan euron tukipaketin koronan takia. Liikunnan ja urheilun alalle ehdotetaan 19.6 miljoonan euron määrärahalisäystä.

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki on luottavainen, että Suomi saa Tokioon noin 50 urheilijan olympiajoukkueen. "Suomessa sotketaan herkästi realistinen mitaliennuste ja -tavoite. Huippu-urheilussa kaikki on mahdollista", hän muistuttaa.
Lue lisää

Kesän EM-yleisurheilut Pariisissa peruttiin, siirto ensi vuodelle ei ollut mahdollista

Mika Lehtimäki kertoo karun faktan: Suomessa ei ole yhtään yleisurheilijaa, joka lähtisi elokuun EM-kisoihin mitalisuosikkina

Koripallon miesten EM-turnaus siirtyy vuodella eteenpäin – Pelataan vasta syksyllä 2022

Koronavirus uhkaa urheilun seuratoimintaa, kyselyn perusteella tulossa on kymmenien miljoonien eurojen menetyksiä